Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuntelujohdokset > Momentaaniset johdokset ja niiden morfologiset tyypit > Yleistä > § 368 Momentaanijohtimista ja johdosten merkityksistä

§ 368 Momentaanijohtimista ja johdosten merkityksistä

Johtimen ‑AhtA- ja ‑Aise- sisältävät verbijohdokset ovat momentaanisia. Momentaanijohdoksen kuvaama tapahtuma on tyypillisesti punktuaalinen eli hetkellinen ja johdoksen sisältävä lause on aspektiltaan rajattu (» § 352). Momentaanijohdoksen merkityksessä korostuu kerrallisuus ja lyhytkestoisuus verrattuna kanta- tai korrelaattiverbiin, joissa voi olla niin jatkuvaa kuin kerrallistakin tapahtumaa kuvaavia: istahtaa (vrt. istua), käännähtää (vrt. kääntää, kääntyä), tipahtaa (vrt. tippua), värähtää (vrt. väristä), aukaista (vrt. aukoa), kysäistä (vrt. kysyä, kysellä).

Aivan kaikissa momentaanijohdoksissa ei kuitenkaan korostu äkillisyys tai lyhytkestoisuus. Tällaisia ovat esim. ehkäistä, ilmaista, valkaista ja armahtaa. Momentaanijohdoksilla voi olla myös pragmaattisesti motivoitua, esim. puheenalaiseen tai puhuteltavaan suhtautumista ilmaisevaa käyttöä (kuten frekventatiivijohdoksillakin » § 354, 1735), esim. jos vielä tinkastas vähän (TV) (< tinkiä). Leksikaalistumia momentaanisissa johdoksissa on suhteellisesti vähemmän kuin frekventatiivijohdoksissa.

Momentaanisia verbinjohtimia ovat ‑AhtA-, ‑Aise- ja harvinainen ‑AltA-. Momentaanisen verbijohdoksen voi muodostaa monista kaksitavuisista transitiivisista tai intransitiivisista verbivartaloista, mutta muodostus ei ole läheskään kattavaa. Monesti momentaaniverbin kantavartalona on deskriptiivinen vartaloaines, esim. nar-ahta-a, vilk-ais-ta. Momentaanijohdokset motivoituvat usein samakantaisia frekventatiivi- ja muita verbejä vasten, esim. narahtaanarista, narahdella; tönäistätöniä; vilkaistavilkkua, vilkuttaa, vilkahtaa.

AhtA-johdokset ovat yleensä intransitiivisia ja Aise-johdokset transitiivisia. Intransitiivinen Aise-johdos on kuitenkin usein mahdollinen esim. ääntä ilmaisevasta intransitiiviverbistä, esim. kiljaista (< kiljua). Momentaanijohdosta ei voi johtaa vartaloltaan kolmitavuisista verbeistä (*matkustahtaa, *kiristäistä) eikä yleensä myöskään kaksitavuisista johdetuista verbeistä (*tyynnähtää < tyyn-ty-ä, *syyttäistä < syy-ttä-ä). Sen sijaan esim. johtamaton U-vartalo käy kannaksi: kiehahtaa < kiehua, väsähtää < väsyä.

Huom. Johtimen ‑AltA- sisältäviä läpinäkyviä momentaanisia verbijohdoksia on yleiskielessä käytössä vain pari: painaltaa, työnnältää. Lisäksi leksikaalistuneita AltA-verbejä ovat esim. puhaltaa (jolla voidaan kuvata myös rajaamatonta tilannetta: tuuli puhaltaa; vrt. puhua), sivaltaa ja uskaltaa (vrt. uskoa). Toisaalta jotkin AltA-verbit, kuten painaltaa, pyyhältää ja kantasanaton porhaltaa, kuvaavat nopeaa liikkumista; niissä on paitsi äkkinäisyyden myös jatkuvuuden merkitys. (Vrt. muut ltA-johtimiset verbit » § 329.) AltA-johdin liittyy transitiiviverbiin, ja AltA-johdos voi olla itsekin transitiivinen.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot