§ 268 Globaali ja globaalinen, objektiivi ja objektiivinen

Taustoittava pykälä

Osa vierasperäisistä inen-loppuisista adjektiiveista esiintyy myös ilman nen-johdinainesta. Nämä i-loppuiset sanat ovat vähintään kolmitavuisia, ja niissä on etenkin sellaisia adjektiiveja, joiden vastine ruotsissa, englannissa tai saksassa on päätteetön. Keskimääräistä yleisemmin inen-adjektiivien nen-aineksettomia variantteja esiintyy tieteellisissä teksteissä. Seuraavassa joidenkin varianttien yleisyyssuhteita havainnollistavat esiintymien lukumäärät korpusotoksessa (skt):

Vaihtelu nen-päätteisen ja ‑päätteettömän variantin kesken keskittyy vartaloltaan tietynloppuisiin sanoihin (esim. aali(nen)- tai aani(nen)-loppuisiin), mutta ei toisaalta koske kyseisen vartalotyypin jokaista sanaa. Yksinomaan tai lähes poikkeuksetta i-loppuisina esiintyviä adjektiiveja ovat sananlopuittain esitettynä mm. seuraavat:

Yleensä ei esiinny sellaisia nen-aineksettomia adjektiiveja, jotka lankeaisivat yhteen substantiivin kanssa. Substantiiveja ovatkin esim. sanat antiikki, finaali, funktionaali, konservatiivi, materiaali, negatiivi, objektiivi, orgaani, passiivi, primitiivi, rituaali, symboli ja synonyymi. Toisaalta on myös sellaisia nen-päätteettömiä sanoja, jotka esiintyvät niin adjektiivina kuin substantiivinakin, esim. abstrakti, aktiivi, ideaali, liberaali, normaali, radikaali, universaali. Monet adjektiiveina esiintymättömät tai siinä käytössä harvinaiset nen-päätteettömät sanat voivat silti esiintyä adjektiivin kaltaisena yhdyssanan määriteosana, esim. populaarikulttuuri, reaaliaikainen, sosiaaliluokka, totaalikieltäytyjä.

Vaihtelu ‑i ~ ‑inen koskee myös vierasperäisistä i(nen)-adjektiiveista johdettuja ominaisuudennimiä: abstraktisuus ~ abstraktius, radikaalisuus ~ radikaalius (» § 178). Ominaisuudennimissä isUUs-loppuinen variantti on tavallisesti yleisempi kuin iUs-loppuinen, kun vastaavien inen- ja i-adjektiivien yleisyyssuhteet ovat päinvastaiset (esiintymien määrät: skt).

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus