Nominien taivutukseen kuuluvat sija ja luku sekä (omistajan) persoona possessiivisuffiksien muodossa.
Yksivartaloisia eli vain vokaalivartaloisia nomineja ovat nominatiiviltaan vokaaliloppuiset sanat (» § 65, 67), lukuun ottamatta sanojen lohi, kieli ja vesi tapaan taipuvia (lohi : lohe-n : loh-ta » § 66). Kaksivartaloiset eli sekä vokaali- että konsonanttivartaloiset nominit (» asetelma 26) ovat tyypillisesti nominatiiviltaan konsonanttiloppuisia ja e-vartaloisia; ne kuuluvat osin eri taivutustyyppeihin.
e-vartaloita | jäsen : jäsene- : jäsen-, rikos : rikokse- : rikos‑, uutuus : uutuude- : uutuut‑, suomalainen : suomalaise- : suomalais‑, avain : avaime- : avain-, kevyt : kevye- : kevyt‑, neljäs : neljänne- : neljät‑, väsynyt : väsynee- : väsynyt-, lohi : lohe- : loh-, kieli : kiele- : kiel‑ , vesi : vede- : vet- |
Nominatiivissa VC, vokaalivartalossa VV | varas : varkaa- : varas-, kallis : kallii- : kallis- |
Superlatiivit ja tOn- adjektiivit (A-vartaloisia) | suurin : suurimma- : suurin-, suruton : suruttoma- : suruton-, vastustamaton : vastustamattoma- |
Nomineista, joiden nominatiivin lopussa on i mutta vokaalivartalossa e (esim. kivi, kieli), käytetään tarvittaessa nimitystä i : e-nominit erotukseksi sanan nalle tapaan taipuvista e : e-nomineista, joissa on nominatiivinkin lopussa e. Tuote-tyypin sanat voi katsoa joko vokaalivartaloisiksi tai kaksivartaloisiksi: tuote : tuottee- : tuote=t=ta.
Huom. Yksivartaloisissa nomineissa esiintyy vain suoraa astevaihtelua, esim. silta : silla‑, fyysikko : fyysiko-; pitkään vokaaliin päättyvissä yksivartaloissa astevaihtelua ei ole, esim. vapaa : vapaa-. Osassa kaksivartaloisia nomineja astevaihtelu on suoraa, esim. (vesi :) vete- : vede-, osassa käänteistä, esim. varas : varkaa-. (» § 42.)
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet