Nominien taivutukseen kuuluvat sija ja luku sekä (omistajan) persoona possessiivisuffiksien muodossa.
Yksivartaloisia eli vain vokaalivartaloisia nomineja ovat nominatiiviltaan vokaaliloppuiset sanat (» § 65, 67), lukuun ottamatta sanojen lohi, kieli ja vesi tapaan taipuvia (lohi : lohe-n : loh-ta » § 66). Kaksivartaloiset eli sekä vokaali- että konsonanttivartaloiset nominit (» asetelma 26) ovat tyypillisesti nominatiiviltaan konsonanttiloppuisia ja e-vartaloisia; ne kuuluvat osin eri taivutustyyppeihin.
| e-vartaloita | jäsen : jäsene- : jäsen-, rikos : rikokse- : rikos‑, uutuus : uutuude- : uutuut‑, suomalainen : suomalaise- : suomalais‑, avain : avaime- : avain-, kevyt : kevye- : kevyt‑, neljäs : neljänne- : neljät‑, väsynyt : väsynee- : väsynyt-, lohi : lohe- : loh-, kieli : kiele- : kiel‑ , vesi : vede- : vet- |
| Nominatiivissa VC, vokaalivartalossa VV | varas : varkaa- : varas-, kallis : kallii- : kallis- |
| Superlatiivit ja tOn- adjektiivit (A-vartaloisia) | suurin : suurimma- : suurin-, suruton : suruttoma- : suruton-, vastustamaton : vastustamattoma- |
Nomineista, joiden nominatiivin lopussa on i mutta vokaalivartalossa e (esim. kivi, kieli), käytetään tarvittaessa nimitystä i : e-nominit erotukseksi sanan nalle tapaan taipuvista e : e-nomineista, joissa on nominatiivinkin lopussa e. Tuote-tyypin sanat voi katsoa joko vokaalivartaloisiksi tai kaksivartaloisiksi: tuote : tuottee- : tuote=t=ta.
Huom. Yksivartaloisissa nomineissa esiintyy vain suoraa astevaihtelua, esim. silta : silla‑, fyysikko : fyysiko-; pitkään vokaaliin päättyvissä yksivartaloissa astevaihtelua ei ole, esim. vapaa : vapaa-. Osassa kaksivartaloisia nomineja astevaihtelu on suoraa, esim. (vesi :) vete- : vede-, osassa käänteistä, esim. varas : varkaa-. (» § 42.)
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä