Hakuohje 
Edellinen pykälä
Seuraava pykälä
SISÄLLYS > SANAT > Taivutus > Taivutustyypit > Nominit > Nominien vartalot ja taivutustyypit > § 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä

§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä

Nominien taivutukseen kuuluvat sija ja luku sekä (omistajan) persoona possessiivisuffiksien muodossa.

Yksivartaloisia eli vain vokaalivartaloisia nomineja ovat nominatiiviltaan vokaaliloppuiset sanat (» § 65, 67), lukuun ottamatta sanojen lohi, kieli ja vesi tapaan taipuvia (lohi : lohe-n : loh-ta » § 66). Kaksivartaloiset eli sekä vokaali- että konsonanttivartaloiset nominit (» asetelma 26) ovat tyypillisesti nominatiiviltaan konsonanttiloppuisia ja e-vartaloisia; ne kuuluvat osin eri taivutustyyppeihin.

Asetelma 26: Kaksivartaloisia nomineja
e-vartaloita jäsen : jäsene- : jäsen-, rikos : rikokse- : rikos‑, uutuus : uutuude- : uutuut‑, suomalainen : suomalaise- : suomalais‑, avain : avaime- : avain-, kevyt : kevye- : kevyt‑, neljäs : neljänne- : neljät‑, väsynyt : väsynee- : väsynyt-, lohi : lohe- : loh-, kieli : kiele- : kiel‑ , vesi : vede- : vet-
Nominatiivissa VC, vokaalivartalossa VV varas : varkaa- : varas-, kallis : kallii- : kallis-
Superlatiivit ja tOn- adjektiivit (A-vartaloisia) suurin : suurimma- : suurin-, suruton : suruttoma- : suruton-, vastustamaton : vastustamattoma-

Nomineista, joiden nominatiivin lopussa on i mutta vokaalivartalossa e (esim. kivi, kieli), käytetään tarvittaessa nimitystä i : e-nominit erotukseksi sanan nalle tapaan taipuvista e : e-nomineista, joissa on nominatiivinkin lopussa e. Tuote-tyypin sanat voi katsoa joko vokaalivartaloisiksi tai kaksivartaloisiksi: tuote : tuottee- : tuote=t=ta.

Huom. Yksivartaloisissa nomineissa esiintyy vain suoraa astevaihtelua, esim. silta : silla‑, fyysikko : fyysiko-; pitkään vokaaliin päättyvissä yksivartaloissa astevaihtelua ei ole, esim. vapaa : vapaa-. Osassa kaksivartaloisia nomineja astevaihtelu on suoraa, esim. (vesi :) vete- : vede-, osassa käänteistä, esim. varas : varkaa-. (» § 42.)

Edellinen pykälä
Seuraava pykälä
ETUSIVU | SISÄLLYS | HAKEMISTO | MÄÄRITELMÄT | OHJE

Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Yleistä

Taivutustyypit

Nominintaivutus

Yleistä

Luku

Sija

Possessiivisuffiksit

Nominien taivutusparadigmat

Verbintaivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot