Johtimen ‑ex (: ‑ee-) sisältävät substantiivit ovat useimmiten verbikantaisia (» § 241 – 242), mutta johdostyyppiin kuuluu myös joitakin nominikantaisia, enimmäkseen oppitekoisia sanoja:
Aines ‑ex : ‑ee- sisältyy myös johtimiin ‑kex (» § 201), ‑rex (» § 211), ‑(i)nex ja ‑lex.
Johtimen ‑(i)nex sisältäviä lekseemejä on kymmenkunta. Ne ovat paljolti oppitekoinen, kantasanoiltaan ja semantiikaltaan heterogeeninen joukko; ryhmässä on useita vaatekappaleen nimityksiä. Monilla (i)nex-johdoksilla on myös välineennimen (» § 255) kaltainen merkitys.
Noin viidellätoista lex-loppuisella substantiivilla on kantasana tai korrelaatti. Johdin ‑lex liittyy kaksitavuiseen kantaan. Sitä voi edeltää kantasanaan kuulumaton i-, A- tai U-aines (raakile, pirstale, kääryle). Verbikantaiset tai verbiin korreloituvat lex-johdokset merkitsevät useimmiten verbivastineensa toiminnan tulosta (teon tuloksen nimistä » § 226).
Lekseemikannattomat ovat yleensä Alex-loppuisia, esim. hiutale, järkäle, kappale, jotkin deskriptiivisiä, pejoratiivisia yksilönnimiä kuten ketale, rääpäle, vonkale (» § 211).
Huom. Kantasanattomia ex-loppuisia sanoja ovat esim. ase, jänne, kuve, säde, vene ja adjektiivit ahne, kade, terve, tiine, tuore ja viime (myös » § 152), nex-loppuisia mm. paikannimet Kuortane, Pälkäne ja Yläne. Nykykielessä johdoksia eivät ole myöskään sellaiset lex : lee- ja rex : ree‑vartaloiset sanat, joilla on l : le- ~ r : re‑vartaloinen variantti ja sekaparadigmaisuutta, esim. askel ~ askele, manner ~ mantere (» § 70).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä