Sana ei esiintyy myös taipumattomana. Varsinkin kieltävän vastauksen alussa se on tulkittavissa kieltopartikkeliksi esim. silloin, kun kielletään edellä fokusoitu lauseke (a). Toiseksi ei esiintyy kieltopartikkelina kiteytyneissä vastauksissa (b) (» § 1201).
| V: | Maanviljelijöiksikö te rupeette |
| S: | No ei nyt ihan maanviljelijäkskään – –. (p) |
| A: | Oot sä käyny näissä huutokaupoissa kiertämässä? |
| B: | Ei minä oon nyt vaan toistaiseksi vasta katsellu (p) |
| Virkailija: | mitään tännäköstä kuittia et saanu. |
| Asiakas: | no ei, e:n saanu – – (P; Airikka 2004) |
Kieltosana on partikkeli tai ainakin partikkelimainen elementti myös korjaavissa ilmauksissa, joissa subjekti on 3. persoonassa ja finiittiverbi myöntömuotoinen (c). Tavallinen tällainen ilmaus on ei vain – vaan myös (» § 815, 1289).
Korjaavissa konteksteissa partikkeli ei sisältyy sanaan eiku (» § 1075, 862): Mä tuun kolmelta eiku anteeks neljältä (P).
Ei esiintyy myös kiteytyneessä rinnastuksen tyypissä miksei myös sekä kiteymissä miksi(pä) ei ja mikä ettei:
Taipumaton ei on lisäksi prefiksi yhdyssanan alussa, esim. ei-akateeminen, ei-minnekään (» § 1630 – 1631).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Kieltosana verbinä ja partikkelina
Kieltopartikkelit tuskin ja tokko
Edellinen pykälä