Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuttamisjohdokset > Muuttamisjohdosten morfologiset tyypit > satul-oi-da, soker-oi-da > § 331 Oi-verbien rakenne ja merkitys

§ 331 Oi-verbien rakenne ja merkitys

Johdin ‑Oi- liittyy monitavuiseen nominiin, useimmiten substantiivin kolmitavuiseen A-, i- tai O-loppuiseen (heikkoasteiseen) vartaloon (» § 318 asetelma 78), jonka loppuvokaali katoaa johtimen edeltä: markkin-oi-da, laaker-oi-da. Johtimeksi katsotaan ‑Oi- myös kun kantasana on O-loppuinen: luettel-oi- (eikä luettelo-i-). Oi-johtimella on vanhahtava ja murteellinen variantti ‑Oitse-, esim. vartioitsee (-itse- esiintyy myös omana johtimenaan » § 332).

Oi-vartaloisia verbejä on n. 650 sanakirjalekseemiä, joista puolet on omaperäisiä, kantasanalliseksi käsitettäviä johdoksia. Toinen puoli on lainaverbejä, jotka on mukautettu Oi-vartalotyyppiin (» § 153), esim. kritisoida, rekisteröidä, varioida (vrt. ruotsin kritisera, registrera, variera). Oi-verbimuotti on elävä sekä lainaverbien vartalotyyppinä että uudisjohdosten muodostuksessa; jälkimmäisiä edustavat esim. verbit hanuroida ’soittaa hanuri(ll)a’ (L), panikoida ’mennä paniikkiin’ (l), forwardoida (E).

Vierasperäisille Oi-verbeille ei yleensä erotu suomenkielistä kantasanaa. Sen sijaan niillä on korrelaatteina samavartaloisia vierasperäisiä substantiiveja (vrt. kritiikki, variaatio); joskus sanojen välillä vallitsee mahdollinen johtosuhdekin (rekisteröidä < rekisteri, kontrolloida < kontrolli). Oi-verbin ja substantiivin kesken voi olla äänteen kestoero, esim. vitaminoida vrt. vitamiini, nyansoida vrt. nyanssi, motoroida vrt. moottori (» § 152).

Oi-verbejä on sekä transitiivisia että intransitiivisia. Enemmistö omaperäisistä Oi-johdoksista on transitiivisia, ja niillä on nominikantaisille muuttamisjohdoksille ominaista käyttöä (» § 317). Myös jotkin intransitiiviset Oi-verbit ovat merkitykseltään kausatiivisen kaltaisia, esim. kantasanan tarkoitteen aikaansaamista ilmaisevat karitsoida, metelöidä, tarinoida. Oi-johdokset voivat olla myös essentiaalisia, kuten isännöidä, symboloida, toheloida, tai kuvata kantasanan ilmaisemassa tilanteessa toimimista tai olemista, kuten aterioida, ikävöidä, mellakoida, tunnelmoida. Muunlaisia Oi-verbejä ovat esim. ennakoida, jumaloida, laskelmoida ja kantasanattomat haparoida, pokkuroida, räpiköidä.

Oi-johtimella on s:llinen variantti ‑(i)sOi-, joka liittyy vierasperäisiin ja satunnaisessa uudiskäytössä myös omaperäisiin vartaloihin, esim. demokratisoida, realisoida; arvopaperisoida (sl), piilokonttorisointi (L). (i)sOi-verbeillä on synonyymisia variantteja: formalisoida ~ formaalistaa, kristallisoida ~ kristalloida, kritisoida ~ kritikoida. Johtimen osaksi voi tapauksittain lukea myös muun Oi-ainesta edeltävän konsonantin kuin s:n, esim. hätiköidä, valikoida, epäröidä, mukiloida, viittilöidä.

Huom. Tekijännimen johdin -jA (» § 252) liittyy yleensä Oitse-loppuiseen vartaloon, mutta joskus Oi-loppuiseenkin: urakoitsi-ja (~ urakoi-ja), tupakoitsi-ja (~ tupakoi-ja).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot