Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuttumisjohdokset > Muuttumisjohdosten morfologiset tyypit > puke-utu-a, nope-utu-a, levittä-yty-ä > § 343 UtU-verbien rakenne ja merkitys

§ 343 UtU-verbien rakenne ja merkitys

Johdin ‑UtU- liittyy verbin tai nominin (vahvaan) vokaalivartaloon (» § 339 asetelma 80). Kantaverbi on vartaloltaan kaksi- tai useampitavuinen ja yleensä transitiivinen. Nominikantoina esiintyy kaksitavuisia ja eA-vartaloita mutta ei muita monitavuisia; myös yhdyssana, jonka edusosa on kaksitavuinen, on mahdollinen kanta: palovammautua (sl).

UtU-johdoksen kaksitavuisessa kannassa voi olla mikä hyvänsä lyhyt vartalovokaali, U tosin harvoin (murta-utu-a, särö-yty-ä, riisu-utu-a); pitkiä ovat AA ja ee, jotka lyhenevät johtimen edellä (hakka-utu-a, sose-utu-a). Muutamassa tapauksessa kantasanan vartalon loppu-i:tä vastaa UtU-verbissä e (kalkke-utu-a, sope-utu-a).

Monitavuisina kantoina esiintyy verbien CtA-loppuisia vartaloita (levittä-yty-ä, aseista-utu-a), VA- ja eeraa-supistumavartaloita (repe-yty-ä, sinko-utu-a, saneera-u-tu-a) ja myös eA-nomineja (ripe-yty-ä, vaike-utu-a); vartalonloppuinen pitkä vokaaliaines lyhenee johtimen edellä. Kantana voi toimia myös kolmitavuinen itse-verbivartalo ilman tse-ainesta (häiri-yt-yä < häiritse-). Yli kolmitavuisena kantana voi olla vain AA-supistumavartalo (testamentta-utu-a), ei esim. ttA-vartalo (*vahingoitta-utu-a).

UtU-johdoksia on lähes 500 sanakirjalekseemiä: verbikantaisia n. 300, substantiivikantaisia runsaat 100, adjektiivikantaisia n. 50 ja kantanaan muun nominivartalon sisältäviä kymmenkunta. UtU-johdin on transitiiviverbejä tyypillisesti intransitiivistava aines. Etenkin vartaloltaan kolmitavuisilla UtU-verbeillä on usein refleksiivinen merkitys, supistumaverbikantaisille taas on automatiivinen merkitys tavallisin. Johdostyyppi on karttuva, muttei rajattoman produktiivinen (refleksiivijohdon rajoituksista » § 335). Samoja semanttisia tehtäviä on jakamassa muitakin johtimia (» § 339 asetelma 80), eikä UtU-johdosten muodostus ole etenkään nominikannoista säännöllistä tai ennustettavaa. UtU-johdoksen rinnalla on usein samakantainen VntU-verbi (» § 345), joskus U-verbikin.

(a)
Verbikantaisia: ajautua, iskeytyä, jakautua, kaivautua, kytkeytyä, laskeutua, näyttäytyä, paneutua, peseytyä, riistäytyä, rikkoutua, tunkeutua, uusiutua; avautua, hautautua, latautua, määräytyä, ohjautua, purkautua, raahautua, tarjoutua, uhrautua; eristäytyä, irrottautua, kirjoittautua, pelastautua, ryhdistäytyä, valmentautua | Substantiivikantaisia: arpeutua, jengiytyä, kiteytyä, leiriytyä, muotoutua, pariutua, piiloutua, puuroutua, vammautua | Adjektiivikantaisia: kieroutua, kipeytyä, nopeutua, siistiytyä, vetreytyä, vinoutua | Kantana muu nominivartalo: irtautua, mukautua, umpeutua

UtU-johdokset ovat yleensä morfologisesti ja semanttisesti läpinäkyviä. Jotkin UtU-verbit motivoituvat pikemmin UttA-kausatiivikorrelaatistaan (» § 324) kuin muodollisesta kantasanastaan, esim. aiheutuaaiheuttaa (< aihe), keskeytyäkeskeyttää (< keske-), palautuapalauttaa (< palata).

Jotkin UtU-johdokset ovat poikkeuksellisesti intransitiiviverbistä johdettuja (b) tai kantasanaansa nähden leksikaalistuneita tai erikoismerkityksisiä (c); osa näistä on käännöslainoja. Ryhmän (b) johdoksista usea ilmaisee kantaverbiin nähden selvemmin rajattua tai loppuun suoritettua toimintaa (vrt. elää, istua jne.).

(b)
eläytyä, istuutua, kulkeutua, palautua, pesiytyä, repeytyä, selviytyä, sulautua, uppoutua
(c)
Verbikantaisia: antautua, hakeutua, ilmoittautua, jättäytyä, kieltäytyä, kunnostautua, käyttäytyä, lukeutua, omistautua, osoittautua, pistäytyä, sitoutua, uskoutua, varautua | Nominikantaisia: aiheutua, polveutua, rentoutua, turhautua

UtU-johdosten uudismuodostusta edustavat esim. seuraavat tapaukset:

(d)
Verbikantaisia: kloonautua (sl), loggautua (L), zoomautua (sl), evästäytyä, limittäytyä (L) | Nominikantaisia: jääviytyä (L), muotiutua ’tulla muotiin’ (sl), pörssiytyä ’mennä pörssiin’ (a, L), tiimiytyä, trioutua (L)
 
Kun vieras iho hylkiytyy muutaman viikon kuluessa pois, paljastuu alta oma iho. (L) | Oppositiojohtaja Tony Blairin mielen sopukoista penkoutui heti kolme nimeä viidestä. (L) | – – kenties ilmastokin lempeytyy. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot