le-loppuisiin johtimiin kuuluu myös (i)CtA- (tai tA-) ja ele-aineksista koostuvia yhdysjohtimia. Johtimen -(i)Ctele- hahmottaminen jakamattomaksi yhdysjohtimeksi perustuu siihen, että näillä le-verbeillä ei ole kantasanaksi sopivaa CtA-johtimista verbivastinetta, esim. kina-stel-la (< *kinastaa), sada-tel-la (< *sadattaa). Tällaisia (i)Ctele-johdoksia on satakunta sanakirjalekseemiä.
(i)Ctele-johtimen tärkeimmät variantit ovat -(i)ttele-, -(i)stele- ja -tele-. Johdosten kantavartalot ovat kaksitavuisia, yleensä nomineita (» § 358 asetelma 82). Variantti -tele- liittyy s-loppuiseen konsonanttivartaloon (viisas-tel-la), muut (heikkoon) vokaalivartaloon (oiku-tel-la : oiku-ttele-, säännö-stel-lä). Jos johdinaines alkaa i:llä, kantavartalo on samannäköinen kuin monikkovartalossa (kilvo-itel-la, onn-itel-la).
Joillakin näistä on ile-johtiminen variantti, esim. puuhailla ja adjektiivikantaiset essentiaaliset johdokset tyyppiä oikkuilla, ujoilla. (i)Ctele-tyypin jokseenkin ainoat verbikantaiset muodosteet ovat stele-johdokset kuulu-stel-la ja tutki-stel-la. Poikkeuksellisesti yksitavuinen kantavartalo on verbillä kätellä (: kät-tele-). Verbeissä kaup-ustel-la ja seur-ustel-la frekventatiivijohtimeen voi lukea mukaan u-aineksen. (i)Ctele-johdosten yksi semanttinen erityisryhmä ovat puhuttelujohdokset (» § 356); niissä kantavartalo voi olla kolmitavuinenkin.
Huom. Joskus (i)Ctele-vartaloisella verbillä on rinnallaan mahdollinen (i)CtA-vartaloinen kantaverbi, mutta tämä sana saattaa olla käytössä hyvin harvinainen tai nykykielen kannalta semanttisesti sopimaton tai epätodennäköinen (i)Ctele-johdoksen kannaksi. Tällöin ensisijainen kantasana on kaksitavuinen nomini ja johtimeksi hahmottuu -(i)Ctele-, esim. hinno-itel-la ’asettaa hinta’ (< hinta; vrt. hinnoittaa), synk-istel-lä ’olla synkkä(nä), toimia synkästi’ (< synkkä; vrt. synkistää). Tällä tapaa kaksihahmotteisia le-johdoksia on joitakin kymmeniä.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä