A-infinitiivilauseke voi toimia subjektina tunnekausatiivilauseessa, erilaisissa olla-verbillisissä lauseissa ja eräiden intransitiiviverbien yhteydessä. Infinitiivilausekkeen muodostama subjekti on predikaattiin samassa semanttisessa suhteessa kuin NP-subjekti. Niinpä infinitiivilauseke on yleensä vaihtoehtoinen sellaisen NP:n kanssa, jonka edussanana on saman verbin teonnimijohdos.
Infinitiivisubjektillisille lauseille on yhteistä, että infinitiivin totaaliobjekti on nominatiivissa (» § 937).
Tunnekausatiivilauseessa subjektina oleva infinitiivilauseke edustaa tunteen aiheuttajaa tai muuta kokemuksen ärsykettä (» § 905).
Tunteen kokijaa edustaa objekti. Tunnekausatiivilause on ainoa lausetyyppi, jossa voi olla sekä infinitiivisubjekti että objekti. Infinitiivin subjekti tulkitaan samaksi kuin hallitsevan verbin kokijaobjekti. Esimerkiksi lauseessa Häntä pelotti mennä ulos tulkitaan pelon tunne ja ulosmeno samaa henkilöä koskeviksi.
Edellinen pykälä