Kiellon fokus on kiellon vaikutusalassa oleva kontrastiivisesti erottuva jakso, jonka suhteen lause ei pidä paikkaansa; muu lause tulkitaan yleensä taustatiedoksi (» § 839). Kiellon fokus voi ilmetä kontekstista mm. siten, että esitetään kielletylle korvaava elementti (”ei x vaan y”); kontrastia voi ilmaista tunnusmerkkisellä sanajärjestyksellä tai puheessa painotuksella. Seuraavissa lauseissa kiellon vaikutusala on merkitty kursivoinnilla ja siihen sisältyvä kiellon fokus lihavoinnilla.
| Sisko ei tehnyt läksyjä. | [vaan ihan muita juttuja] |
| Ei sisko läksyjä tehnyt. |
| Ei hän ei ota punaista omenaa. | [vaan vihreän] |
| Hän ei syönyt omenaa. | [vaan lähti lenkille] |
| Sisko ei syönyt omenaa. | [vaan veli] |
| Omenaa ei syönyt sisko. | |
| Ei sisko omenaa syönyt. |
Esimerkiksi ryhmän (a) tapauksissa kiellon vaikutusalassa on verbi ja sen objekti ja fokuksena objekti. Ryhmän (d) esimerkeissä kiellon vaikutusalassa on koko lause (’ei: [sisko söi omenan]’) ja fokuksena subjekti. Fokus paljastuu näissä siis sanajärjestyksen tai korvaavan elementin lisäyksen avulla. Puheessa fokusta voidaan osoittaa myös painotuksella:
| S: | onks sul nyt ahistuskohtaus |
| V: | ei kun nukutuskohtaus. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Kieltosana verbinä ja partikkelina
Kieltopartikkelit tuskin ja tokko
Edellinen pykälä