Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Kvantitatiivinen määräisyys ja epämääräisyys > § 1421 Nominatiivin ja partitiivin tulkinta

§ 1421 Nominatiivin ja partitiivin tulkinta

Kun viitataan jaolliseen entiteettiin, ts. joukkoon, aineeseen tai sellaiseen abstraktioon, joka on hahmotettavissa jaolliseksi, subjektin tai objektin sijanvalinnalla voidaan ilmaista kvantitatiivista määräisyyttä. Kvantitatiivisesti määräinen NP on nominatiivissa tai genetiivissä ja viittaa jäännöksettömästi koko puheena olevaan ainemäärään tai joukkoon, joka silloin hahmottuu selvärajaiseksi kokonaisuudeksi. Kvantitatiivisesti epämääräinen NP on partitiivissa ja viittaa rajaamattomaan määrään. Esimerkiksi lauseiden Katolta putosi lunta ja Mies heitti katolta lunta partitiivimuotoinen NP sallii tulkinnan, että katolle jäi vielä lunta. Vastaavalla tavalla tulkitaan partitiivissa oleva monikollinen NP omenia. Jäännöksetön viittaus lumeen tai omeniin sen sijaan antaa ymmärtää, että kaikki putosi tai saatiin talteen. Jaottoman NP:n tapauksessa eli tarkoitettaessa yksittäistä oliota viittaus voi olla vain jäännöksetön.

 
Kvantitatiivisesti epämääräinen Kvantitatiivisesti määräinen
Katolta putosi lunta. Katolta putosi lumi.
Mies pudotti katolta lunta. Mies pudotti katolta lumen.
Puuhun tuli omenia. Omenat putosivat puusta.
Sain puusta omenia. Sain omenat talteen puusta.
Paikalla oli vain talon omaa väkeä. Paikalla oli vain talon oma väki.
Päästämme sisään vain omaa väkeä. Päästämme sisään vain oman väen.

Sijanvalinnan osoittama kvantitatiivinen määräisyys tai epämääräisyys ilmenee vain subjekti- ja objekti-NP:ssä, subjektissa lähinnä eksistentiaalilauseissa (» § 916919). Objektin partitiivimuoto osoittaa kvantitatiivista epämääräisyyttä selvimmin silloin, kun kuvattu tilanne on aspektiltaan rajattu (a); muuten partitiivi tukee tilanteen tulkintaa rajaamattomaksi (b) (» § 931, 1498). Joskus on mahdollinen sekä rajattu että rajaamaton tulkinta (c): syödyksi tuli illan mittaan jonkin verran suklaata (jota ehkä vielä jäi jäljelle: kvantitatiivisesti epämääräinen) tai koko suklaaerän syömiseen kului koko ilta (kvantitatiivisesti määräinen).

(a)
Löysin kaapista turkiskuoriaisia. | Ministeri jakoi palkintoja.
(b)
Katselin epätoivoissani kaapista löytyneitä turkiskuoriaisia ~ televisiota.
(c)
Söin Belgiasta tuomaasi suklaata koko illan.

Huom. 1. Jäännöksettömästi viittaava lauseke eroaa sellaisesta, jossa on kaikki-pronomini, mm. siinä että kaikki on kiellon vaikutusalassa: Kaikki lumi ei pudonnut implikoi, että osa lumesta jäi putoamatta (» § 743). Lauseeseen Lumi ei pudonnut tätä implikaatiota ei sisälly.

Huom. 2. Käsitteet kvantitatiivinen määräisyys (definiittisyys) ja epämääräisyys (indefiniittisyys) ovat peräisin Sirolta (1957). Tarkoitteen tunnistettavuuteen perustuvaa määräisyyttä ja epämääräisyyttä Siro kutsuu notiiviseksi. T. Itkonen (1980) luonnehtii kvantitatiivista epämääräisyyttä ylijäämän sallivaksi ja määräisyyttä ylijäämän kieltäväksi.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Yleistä

Määräisyyden osoittaminen

Deiksis ja anafora

Deiksis

Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja

Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora

Anaforan kieliopilliset keinot

Anaforan merkityssuhteita

Tilanneviitteisyys

Toistuvat viittaukset eli referentiaalinen ketju

Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot