Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Aspekti > Aspektuaaliset tilannetyypit > Tapahtumat > § 1506 Duratiivinen tapahtuma: toiminta, teko ja prosessi

§ 1506 Duratiivinen tapahtuma: toiminta, teko ja prosessi

Duratiivinen tapahtuma on joko teelinen tai ateelinen ja agentiivinen tai epäagentiivinen. Agentiiviseen tapahtumaan kuuluu ainakin jonkinlainen subjektin kontrolli.

Ateelinen agentiivinen tapahtuma on toimintaa. Esimerkiksi jossakin juoksemiseen, uimiseen, itkemiseen tai jonkin ravistelemiseen ei sisälly luontaista päätepistettä, vaan tilanne voi jatkua muuttumattomana:

(a)
He tanssivat keskilattialla kahdestaan – –. (k) | Kävelen tunnelia eteenpäin – –. (E) | Metrossa lapsi nauraa äitinsä sylissä ja osoittaa sormella, me nauramme takaisin. (E)

Sen sijaan sellaiset resultatiiviset tapaukset kuin tanssia kenkänsä puhki ilmaisevat teelistä tilannetta, tekoa (» § 1509).

Epäagentiivisen vastineen toiminnalle muodostavat luonnossa esiintyvät tapahtumat kuten laineiden liplattelu tai puiden huojunta. Niihin sisältyy ainakin jonkinlaista liikettä, mutta muutoin ne muistuttavat tilaa. Myös säätila voidaan mieltää epäagentiiviseksi dynaamiseksi tapahtumaksi (vrt. » § 1502).

Duratiivinen teelinen ja agentiivinen tapahtuma puolestaan on teko. Teon mahdollinen tulos tai päätepiste voidaan esittää joko resultatiivisesti, saavutettuna tai saavutettavana (b), taikka avoimena (c).

(b)
Kalliolle uskaltaisi rakentaa riittävän korkean tornin. (l) | Kirjailija kirjoittaa kirjan parisuhteesta, – –. (k) | Aika parantaa haavat.
(c)
Huurre asetteli sormenpäitään yhteen harkiten, ikään kuin olisi rakentanut monimutkaista palapeliä. (k) | Hän sanoi kirjoittavansa kirjaa buddhismista. (k)

Teko, joka esitetään aspektiltaan rajaamattomassa lauseessa (c), vastaa aspektimerkitykseltään ateelisiä toimintoja.

Duratiivinen teelinen ja epäagentiivinen tapahtuma on prosessi, joka on vaiheittainen tilanmuutos. Vähäisenkin tilanmuutoksen tuloksena on uusi tila. Yksiselitteisen teelisiä prosesseja ovat esim. jonkin täyttyminen ja tyhjeneminen: tietyn pisteen saavuttamisen jälkeen prosessi ei voi jatkua.

(d)
– – kioskilta ostettu vesipullo tyhjeni nopeaan tahtiin. | Säätytalon kaunis sali täyttyi arvovieraista – –. (L)

Esimerkiksi kasvaminen, lihominen, laihtuminen, köyhtyminen ja vanheneminen ovat hieman erilaisia prosesseja kuin täyttyminen ja tyhjeneminen siinä suhteessa, että niiden eteneminen riippuu subjektin tarkoitteesta; subjektin tarkoite itse muuttuu prosessin aikana. Ilmauksen merkitykseen ei kuulu ehdotonta muutoksen päätepistettä, joskaan muutos ei voi jatkua loputtomiin. Lause esittää aspektiltaan rajaamattoman tapahtuman (e) tai myös rajatun (f), mikäli siihen sisältyy rajaava adverbiaali (» § 1513).

(e)
Haluan laihtua vielä lisää. | Miksi lihon koko ajan vaikka laihdutan… (E) | Kuusivuotias lapsi kasvaa voimakkaasti, – –. (L)
(f)
Jouluun mennessä olin laihtunut kymmenen kiloa. | Lapsi, kuinka isoksi sinä oletkaan kasvanut! (E)

Huom. Termiä prosessi käytetään kirjallisuudessa myös laajemmassa merkityksessä, usein käsitteen punktuaalinen vastakohtana.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot