Rajaava verbi kuvaa päätepisteeseen johtavaa muutosta; monien rajaavien verbien ilmaisema muutos johtaa välittömästi tulokseen eli ne ovat resultatiivisia. Muutoksen jälkeen tilanne ei enää jatku. Rajaavan verbin sisältävä lause on aspektiltaan luontaisesti rajattu.
Rajaavat verbit kuvaavat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa (» § 1505). Ne ilmaisevat siirtymistä tilaan tai tilasta pois kuten syntyä, kuolla, saapua, erota; avata, loppua, lopettaa, sammua, hajota, jäädä, löytyä, ihastua, kyllästyä, nukahtaa, pyörtyä, aistihavaintoa tai kommunikointia tms. kuten havaita, huomata, luvata, ilmoittaa, unohtaa. Niissä on myös antamis-, saamis- ja ottamisverbejä kuten antaa, lainata, maksaa, myydä, saada, varastaa. Punktuaalisia ovat lisäksi mm. hyväksyä, kostaa, voittaa ja hävitä.
Osaa verbeistä voi kuitenkin käyttää duratiivista tapahtumaa kuvaavassa lauseessa, esim. Avasin oven hitaasti.
Lisäksi sellaisten prosessiverbien kuin täyttyä, tyhjentyä merkitykseen sisältyy muutoksen tuloksena oleva päätepiste, ehdoton raja, esim. täyttyminen loppuu kun kyseinen astia tai paikka on täynnä. Duratiivista käyttöä niillä on myös ilmauksissa, joissa esitetään muutoksen olevan vasta tapahtumassa: Huoli tyhjenevästä Pohjois-Karjalasta (E).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Keston ilmaus ja lauseen aspekti
§ 1516 Osma: juoksin tunnin, söin kauan
§ 1517 Keston adverbiaali: Väsyin tunnissa, muutan pois vuodeksi
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä