Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Vaihtoehtokysymykset > Partikkeleilla vai ja entä(s) muodostetut kysymykset > § 1702 Entä-kysymykset

§ 1702 Entä-kysymykset

Entä(s) ~ entäpä(s) on merkitykseltään lisäävä lausumapartikkeli (» § 1033), joka liittää kysymyksen osaksi listaa. Se ilmaisee, että kyseessä on yksi elementti sarjasta, jota ollaan käsittelemässä (a).

(a)
Mutta palataan vielä karsintaan – miten on mahdollista, että keihäs lensi niin hyvin. [haastateltavan vastaus poistettu] – Sattuiko selkään? [vastaus poistettu] Entä miten keihäs lentää finaalissa? (l)

Entä voi merkitä kysymykseksi lausuman, jossa ei ole kO-liitettä eikä interrogatiivipronominia, kuten ryhmän (b) esimerkeissä pelkkä entä tai partikkeliketju entä sitten. Edeltävän lauseenkaan ei tarvitse olla interrogatiivinen, jotta entä-lausuma voisi jatkaa siinä ollutta topiikkia. Deklaratiivilauseisiin entä ei liity suoraan, vaan muodostaa konjunktioiden kanssa partikkeliketjuja entä (sitten) jos ~ kun (c).

(b)
– Mitäs me noille laulettas? Hei, osaattekos tätä… ai ette. No entäs tämä, supisivat Erkki Pohjanheimo ja kapellimestari Olli Ahvenlahti. (l) | Ja uskottaisiinko miestä muutenkaan, useita perättömiä ilmoituksia tehnyttä itsensäsilpojaa? Entä sitten häntä itseään? (k) | Aurinkokeittimestä moni on jo kuullut, mutta entä aurinkokeittiöstä? (l)
(c)
Keski-Euroopan eläinkuljetuksista on puhuttu paljon, mutta entä kun Näkkälän erotusaidan kirnusta pakataan ihmiseen tottumattomia villiporoja elävänä rekan kyytiin. (l) | Entä jos tehtäisiin taloyhtiön pihalle säiliö, jonne tankkiautoilla ajettaisiin taatusti laadukasta ruokavettä keittiöihin juoksutettavaksi. (l) | Työmatkatkin on pitkät, Merja mutisi. – Ja entä sitten kun on syksyn pimeät? (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot