SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Retoriset kysymykset > § 1706 Retoristen kysymysten käyttöä
§ 1706 Retoristen kysymysten käyttöä
Se, että retorista
kysymystä ei yleensä ole tarkoitettu vastattavaksi,
näkyy keskustelussa esim. siinä, että se esiintyy monologivuoron
osana (a). Kysymyksen tulkintaa retoriseksi osoittaa myös se, että
kysymysmuotoinen vuoro saa jälkijäsenekseen mm. samanmielisyyden
ilmauksen, jollaisella reagoidaan väitteeseen (b). Kun kysymys esiintyy
vastauksen paikalla (c–d), se toimii enemmänkin arviona tai kannanottona kuin
edellyttää vastausta.
(a)
A: Mä aattelin
et voiku mä en kaatuis mut mä aattelin et se taksi
on siinä vie- taksiautot siinä vieres et nyt ku mä rojahdan tonne
maahan niin siinä sitä on. No enkös
menny polvilleni. K: Hmhh (p)
(b)
| NM: | Vaikee on nääs Soteval sillon ku kiire
on piru vie ni, et potkasta helveti hyvä mies, pois
ni, mistäs sie otat sen |
| UM: |
Mistäs otat |
[viikon |
[ajaks toisen tilalle |
| NM: |
|
[Nii, |
[ei voi tehdä. |
| HK: |
|
|
[Ei voi, ei voi juu. (p) |
(c)
| J: | Onks
se nyt nii hirmune? |
| M: | Noh, miten sen nyt ottaa. (p)
|
(d)
| Veke: | ↑No moi Kake, |
| Kake: | Mitä uk↑ko? |
| Veke: | Paskaaks
tässä. On niin saatanan
kipeet lihakset et ei varmaan ikinä oo ollu. (p)
|
Jotkin retorisina pidettävät kysymystyypit ovat samalla
kertaa kysyviä ja syyttäviä. Näitä ovat varsinkin sellaiset miksi-
ja miten-kysymykset, joissa kysymyssanaan
on liittynyt inessiivimuotoinen voimasana (e). Sellaiset kysymykset,
joissa mitä-sanaa käytetään merkityksessä
’miksi’, ovat sävyltään syyttäviä tai paheksuvia (f). Syytökset
implikoivat kielteistä väitettä. Lause tyyppiä Miksi
teit sen? sisältää usein implikaation ’ei olisi pitänyt
tehdä sitä’ (» § 1688). Varsinaisista retorisista kysymyksistä
syytökseksi tulkittavat poikkeavat kuitenkin siinä suhteessa, että
niihin on mahdollista tarjota vastausta.
(e)
Kirosin, etten
ollut ottanut sanelijaa mukaan. Ja miksi hitossa en
huomannut tätä aikaisemmin? Viime vuonna. (k)
(f)
– – mitä sä
siinä seisot. (k) | – Mitä sä
tämmösiin tuut kun et pärjää, isokokoinen komea, lujanaamainen nainen
uhoaa päätä pitempänä. (k) | Mitä se
noita nyt jankkasi, olisi pitänyt puolensa silloin kun riideltiin. (k)
Huom. Omana kiteytyneenä konstruktionaan voi pitää interrogatiivimuotoista
ilmaustyyppiä mitä se x:lle ~ x:ään kuuluu,
jonka merkitys on ’ei ole x:n asia’.
Mitä se kenellekään kuului, jos hän kyydissä
pääsi. (k) | – Mitä se tähän kuuluu?
jatkoin, mutta Salo vain toisti kysymyksensä. (k)
Edellinen pykälä