Taustoittava pykälä
Tässä kieliopissa teettojohdokset on määritelty morfosyntaktisesti: niihin luetaan vain transitiivikantaisia johdoksia, ja lisäkriteerinä on se, että kantaverbin toiminnan suorittajan on oltava ilmaistavissa adessiivilausekkeella. Toisaalta teettoverbit olisi mahdollista rajata myös ”semanttisemmin”, jolloin teettämisen kohteeksi voi ajatella myös intransitiiviverbin kuvaaman teon tai toiminnan, jos sen suorittajana on ihminen. Esimerkiksi Kytömäki (1978; 1989) lukeekin teettojohdoksiin myös intransitiivikantaisia ttA-verbejä. Tällöin kantaverbin ihmistarkoitteinen subjekti edustuu ttA-verbin objektina (a).
Joskus tällaisen johdoksen käyttö voi palautua myös kantaverbin transitiiviseen käyttöön, ja silloin tekijän ilmaiseva adessiivilauseke on mahdollinen, esim. puhalluttaa ilmapallo (isällä), peluuttaa jalkapalloa (Litmasella).
Transitiivikantaisista teettojohdoksista ei yleensä voi muodostaa ele-johtimista verbiä (b) (mahdolliset ele-johdokset ovat luonteeltaan leksikaalistuneita). Sen sijaan ryhmän (a) intransitiivikantaiset verbit ovat tässä suhteessa toisenlaisia: niistä – etenkin vartaloltaan kolmitavuisista – on ele-verbien muodostus usein mahdollista (c) niin kuin se ttA-verbeistä tavallisesti on.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet