Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuttamisjohdokset > Verbikantaiset muuttamisjohdokset > Teettojohdosten rajaamisesta > § 315 Taustaa ja lisätietoa

§ 315 Taustaa ja lisätietoa

Taustoittava pykälä

Tässä kieliopissa teettojohdokset on määritelty morfosyntaktisesti: niihin luetaan vain transitiivikantaisia johdoksia, ja lisäkriteerinä on se, että kantaverbin toiminnan suorittajan on oltava ilmaistavissa adessiivilausekkeella. Toisaalta teettoverbit olisi mahdollista rajata myös ”semanttisemmin”, jolloin teettämisen kohteeksi voi ajatella myös intransitiiviverbin kuvaaman teon tai toiminnan, jos sen suorittajana on ihminen. Esimerkiksi Kytömäki (1978; 1989) lukeekin teettojohdoksiin myös intransitiivikantaisia ttA-verbejä. Tällöin kantaverbin ihmistarkoitteinen subjekti edustuu ttA-verbin objektina (a).

(a)
– – poliisi pysäytti auton ja puhallutti kuljettajan. (L) vrt. kuljettaja puhalsi | Kansalaista juoksutetaan laitoksessa, jonotutetaan virastossa ja siirrellään puhelimessa. (L) vrt. kansalainen juoksee, jonottaa | Van Gaal peluuttanee Jari Litmasta Dortmundia vastaan. (L) | Nurmista itseään kannattaisi puhuttaa erityisen tarkasti. (k)

Joskus tällaisen johdoksen käyttö voi palautua myös kantaverbin transitiiviseen käyttöön, ja silloin tekijän ilmaiseva adessiivilauseke on mahdollinen, esim. puhalluttaa ilmapallo (isällä), peluuttaa jalkapalloa (Litmasella).

Transitiivikantaisista teettojohdoksista ei yleensä voi muodostaa ele-johtimista verbiä (b) (mahdolliset ele-johdokset ovat luonteeltaan leksikaalistuneita). Sen sijaan ryhmän (a) intransitiivikantaiset verbit ovat tässä suhteessa toisenlaisia: niistä – etenkin vartaloltaan kolmitavuisista – on ele-verbien muodostus usein mahdollista (c) niin kuin se ttA-verbeistä tavallisesti on.

(b)
*ammutella (< ammuttaa), *pesetellä, *kuljetutella, *leikkautella | Leksikaalistumia: ajatella, luetella, pidätellä, revitellä
(c)
Joku kuljettaja tuli tallilla puhuttelemaan Määttää. (k) | Alf-serkku juoksuttelee pianon ääressä ensimmäisiä akordeja. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot