Nominikantaisten UttA-johdosten suurin ryhmä ovat eA-adjektiivikantaiset (a). Lisäksi johdin -UttA- voi liittyä ee- ja AA-vartaloisiin nomineihin (b).
Valtaosalla tällaisista UttA-johdoksista on korrelaattinaan UtU-johtiminen verbi, esim. eheytyä, aiheutua, vapautua.
Lisäksi on kantavartaloltaan muunlaisia UttA-johdoksia (c), joilla niilläkin on UtU-verbikorrelaatti. Joillain tämän ryhmän verbeistä on myös VntU-johdoskantainen variantti, esim. hajauttaa ~ hajaannuttaa.
Ainakin osa ryhmän (c) UttA-johdoksista assosioituu paitsi nominikantaan myös vastaavaan UtU-verbiin ja voidaan hahmottaa UtU-verbistä johdetuiksi, esim. keskeyttää < keskeytyä, puurouttaa < puuroutua, imeyttää < imeytyä (< imeä), sitouttaa < sitoutua (< sitoa); johdosten odotuksenmukainen asu tosin olisi tyyppiä *imeydyttää. Toisaalta monet adjektiivivartaloiset tapaukset tuntuvat semanttisesti motivoituvan suoraan adjektiivista eivätkä UtU-verbistä, esim. kierouttaa ’tehdä kieroksi’ (< kiero), kosteuttaa (< kostea), tuoreuttaa (< tuore). Myös samahahmoiset ominaisuudennimet (» § 175) kierous, kosteus, tuoreus jne. motivoivat osaltaan näitä UttA-verbejä adjektiivikantaisiksi.
Oma morfologinen ryhmänsä ovat vartaloltaan UUttA-loppuiset verbit. Niihin kuuluu deskriptiivisiä (jyryyttää, retuuttaa » § 309), verbikantaisia (» § 323 ryhmä c) ja myös nominikantaisia muodosteita (d). Osa näistä nominikantaisista voi motivoitua myös vastaavasta ominaisuudennimestä (vrt. hauskuus, orjuus, valtuus).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä