Suuresta osasta transitiiviverbejä voi muodostaa refleksiivismerkityksisen johdoksen (Ut)U-johtimella. Toisaalta kaikki teot tai toiminnat eivät ole sellaisia, joita agentin olisi mahdollista tai ainakaan mielekästä kohdistaa itseensä. Jos refleksiivinen merkitys on epätodennäköinen tai mahdoton, johdoksen merkitys on automatiivinen, kuten verbeillä kaatua, aurautua, tislautua, tai johdosta ei voi muodostaa lainkaan. Aina refleksiivistä johdosta ei esiinny vaikka transitiiviverbin merkitys sallisikin refleksiivistämisen, esim. *tappautua, *moittiutua. Refleksiivijohdos voi puuttua myös morfologisten rajoitusten vuoksi: esim. le-verbeihin ei voi liittyä johdin -U- eikä yleensä U-loppuinen yhdysjohdinkaan.
Muuttumisjohdosten morfologisista tyypeistä leimallisimmin refleksiivisiä ovat UtU-johdokset, etenkin jos kantavartalo on kolmitavuinen (asetta-utu-a, varusta-u-tu-a). Refleksiivistä käyttöä on jonkin verran myös pelkän U-johtimen sisältävillä verbeillä, mutta VntU- ja tU-johdoksilla vain marginaalisesti. Yleisimmin nämä kolme johdostyyppiä ovat käytöltään automatiivisia.
Merkitykseltään refleksiivistä johdosta vastaa rakenne, jossa johdoksen kantaverbin objektina on refleksiivipronomini itse (» § 729 – 731), esim. peseytyä ~ pestä itsensä, pelastautua ~ pelastaa itsensä, työntyä ~ työntää itsensä. Epätyypillisempää itse-pronominin käyttö on, jos subjektin tarkoite ei ole elollinen agentti ja ilmaus on siis automatiivinen, esim. – – investointi maksaa itsensä takaisin (l). Refleksiivinen pronominirakenne on mahdollinen johdoksen puuttuessakin, esim. tappaa itsensä, moittia itseään, esitellä itsensä, myydä itsensä. Samoin jos U-vartaloinen johdos on käytöltään lähinnä automatiivinen (kuten likaantua tai näkyä) mutta sen kantaverbi toisaalta on semanttisesti refleksiivistettävissä, toimii refleksiivisenä ilmauksena pronominillinen rakenne: liata itsensä, nähdä itsensä. Myös objektiton verbi voi tekstiyhteydessä olla merkitykseltään refleksiivinen, esim. heittää pitkäkseen ’heittäytyä’, panna maata ’paneutua’ (transitiiviverbien muusta intransitiivisesta käytöstä » § 460).
Huom. Refleksiivisyyttä on vanhemmassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa ilmaistu myös erityisillä taivutusmuodoilla, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet