Kun edusosana on verbikantainen substantiivi, esiintyy vaihtelupareja, joissa genetiivialkuinen yhdyssana on leksikaalistumaton teonnimi, mutta nominatiivialkuinen on leksikaalistuma, joka tarkoittaa teon tulosta tai kohdetta ja on siis oliotarkoitteinen substantiivi. Genetiivialkuisella on yleensä sanaliittovastine, esim. kalan keitto, alueen valtaus, saunan rakennus, jolloin genetiivimuoto on yksilöivämpi kuin määriteosana.
Määriteosa genetiivissä | Määriteosa nominatiivissa |
kalankeitto ’kalan tai kalojen keittäminen’ | kalakeitto (ruokalaji) |
tavaranlähetys ’tavaran lähettäminen’ | tavaralähetys ’lähetetty tavara’ |
puunleikkaus ’puun leikkaaminen’ | puuleikkaus ’puinen koristekuvio’ |
saunanrakennus ’saunan rakentaminen’ | saunarakennus ’sauna’ |
Nominatiivialkuisella sanalla voi joskus olla myös leksikaalistumatonta käyttöä eli sama merkitys kuin genetiivivariantillaan, esim. paperituotanto = paperintuotanto. Tämän nominatiivialkuisen tyypin elävyydestä ja karttuvuudesta kertovat esim. sellaiset sanat kuin henkilövaihdos, organisaatiomuutos, väestölisäys tai lääkekäyttö.
Nominatiivi- tai harvemmin genetiivimääriteosa voi verbikantaisen edusosan yhteydessä vastata myös paikallissijaista adverbiaalia (» § 587 huom. 2):
Määriteosa | Paikallissijainen adverbiaali | ||
NOM | radioesiintyminen | INE | esiintyä ~ esiintyminen radiossa |
NOM | arvokeskustelu | ELA | keskustella ~ keskustelu arvoista |
NOM | ammattiorientoitunut | ILL | orientoitua ~ orientoitunut ammattiin |
NOM | messukävijä | ADE | käydä ~ käynti messuilla |
NOM | kylmäaltistus | ALL | altistaa ~ altistus kylmälle |
GEN | rauhanpyrkimys | ILL | pyrkiä ~ pyrkimys rauhaan |
GEN | Helsingin-käynti | INE | käydä ~ käynti Helsingissä ~ Helsingissä-käynti |
Nominatiivi on tässäkin asemassa laajakäyttöisempi sija kuin genetiivi. Esimerkiksi paikkaa tai välinettä ilmaisee näistä kahdesta vain nominatiivi: kotihoito ’hoitaminen kotona’ (vrt. kodinhoito), konepesu (vrt. ikkunanpesu). Genetiivi voi tosin ilmaista paikkaa erisnimen yhteydessä (Helsingin-käynti).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet