Lauseen finiittiverbi on lauseenjäsentehtävältään predikaatti. Predikaatteja ovat paitsi yksinkertainen finiittiverbi (a) myös erilaiset liittomuodot, verbiketjut ja verbiliitot (b) (» § 450). Predikaatti ei näissä tapauksissa välttämättä muodosta yhtäjaksoista kokonaisuutta.
Yhdeksi predikaatiksi katsotaan myös verbin ja toisen sanan tai lausekkeen muodostamat, yhtä käsitettä edustavat idiomaattiset kokonaisuudet, esim. ryhmän (c) esimerkkien kursivoidut ilmaukset:
Predikaatin osina sanoja tarpeen, toimeen, selvää ja sääli ei katsota verbin täydennyksiksi. On myös vakiintuneita verbin ja täydennyksen yhdistelmiä kuten katsoa parhaaksi ja puhua roskaa. Niiden ja moniosaisten predikaattien raja on häilyvä.
Olla-verbin yhteydessä voi subjektin lisäksi esiintyä käytännöllisesti katsoen millainen muu lauseke tahansa. Predikatiivin ja essiivimuotoisen predikatiiviadverbiaalin (d) lisäksi kysymykseen tulee suuri joukko muita adverbiaaleja (e).
Lauseen predikaattina on näissä tapauksissa olla-verbi yhdessä predikatiivin, predikatiiviadverbiaalin tai muun adverbiaalin kanssa. Jos predikaatissa on paikallissija tai adpositio, tämä ilmaisee subjektin ja predikoivan ilmauksen suhteen (» § 966). Tämä tehtävä on lauseessa Minä olen asemalla adessiivin päätteellä, lauseessa Minä olen aseman luona adpositiolla luona. Olla-verbillisiin eksistentiaali-, omistus- ja ilmiölauseisiin (» § 893 – 897, 899 – 901) predikaatin käsite soveltuu huonosti.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet