Sitä, että omistus- tai hallintasuhde vallitsee kahden entiteetin, yleensä ihmisen ja esineen tai muun konkreettisen asian välillä, ilmaistaan monenlaisilla lauserakenteilla. Osassa lauseista on omistuslauseen tapaan teemana omistaja, osassa omistettava. Omistajaa edustaa adverbiaali, genetiivipredikatiivi tai genetiivimuotoinen NP sanan omistuksessa tai hallussa yhteydessä.
| Teemana omistaja | Teemana omistettava | |
| Omistuslause | Minulla on mökkitontti. | |
| Transitiivilause | Valtio omistaa tämän tontin. | Tontin omistaa valtio. |
| Intransitiivilause | Tontti kuuluu valtiolle. | |
| Predikatiivilause | Tontti on valtion. | |
| Muu kopulalause | Valtion omistuksessa on 23 ha. | Maa on valtion omistuksessa. |
Omistuslause on näistä lausetyypeistä yleiskäyttöisin ja syntaktisesti kiteytynein. Se on merkitykseltään laaja-alaisempi kuin muut omistusta ilmaisevat lauseet. Siinä voi omistettavan roolissa olla myös kognitiivinen tai muu abstrakti entiteetti, esim. Minulla on kiire ~ aikaa ~ ranskan tunti ~ hyvät tiedot ranskan kielestä. Tällaisten suhteiden ilmaiseminen ei yleensä ole mahdollista muilla rakenteilla, joilla sen sijaan ilmaistaan pääasiassa konkreettista, yhteisöllisesti tai juridisesti perusteltua omistusta (a). Verbi kuulua kuvaakin pikemmin oikeutta johonkin kuin omistusta (b). Genetiivipredikatiivillisella lauseella on lisäksi omia erikoistuneita käyttöjään (c) (» § 958).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä