Substantiivijohdosten morfologisista tyypeistä runsaalla kymmenellä on pääasiallisena tai keskeisenä tehtävänään paikan ilmaiseminen. Tällaiset johdokset ovat enimmäkseen nominikantaisia. Lisäksi on verbikantainen (i)mO-johtiminen tyyppi (» § 258). Tyypeistä ovat karttuvia etenkin lA- ja (i)mO-johdokset.
Paikkaa ilmaisevat substantiivijohdokset jakautuvat tarkoitteiltaan kolmeen tyyppiin (» asetelma 71). Yksi morfologinen johdostyyppi edustaa yleensä yhtä tai pääosin yhtä näistä paikkatyypeistä. Joskus tarkoitteina on useantyyppisiäkin paikkoja, kuten (i)stO-johdoksilla: kuusisto (luonnonpaikka), kirjasto, virasto (kulttuuripaikkoja), lähistö (suhteellinen paikka).
| Kulttuuripaikka: ihmisen toiminnallaan luoma | ||
| -lA | kanala, myymälä, pappila, sairaala | » § 186 |
| -iO | aukio, lämpiö, yliö | » § 187 |
| -(i)mO | kampaamo, ompelimo | » § 258 |
| -(i)stO | kirjasto, arkisto, levystö | » § 180 – 181 |
| Luonnonpaikka, maastonkohta | ||
| -nnex | harjanne, jyrkänne, tasanne | » § 187 |
| -nkO | alanko, tasanko | » § 187 |
| -ntO | kesanto, suvanto | » § 187 |
| -elmA | lahdelma, notkelma | » § 188 |
| -(i)kkO | heinikko, kivikko, kuusikko | » § 182 – 183 |
| -(i)stO | kuusisto, luolasto, vuoristo | » § 180 – 181 |
| -kex | kieleke, niemeke, saareke, silmäke | » § 201, 211 |
| -Arex | kumpare, lampare | » § 211 |
| Suhteellinen paikka: sijaintisuhde (kanta lokatiivinen) tai osasuhde | ||
| -UstA | edusta, reunusta, sisusta | » § 188 |
| -Us | reunus, sisus, ympärys | » § 188 |
| -mUs | etumus, selkämys | » § 188 |
| -mA | laitama, reunama | » § 188 |
| -(i)stO | lähistö | » § 180 – 181 |
| -kkA | perukka, pohjukka, sopukka | » § 210 |
Paikanjohdoksissa on myös rinnakkaisia samakantaisia muodosteita, esim. tasanne ~ tasanko, keittola ~ keittiö ~ keittämö, selus ~ selys ~ selusta ~ selkämys. Variantit eivät ole välttämättä synonyymisia.
Huom. Paikkaa ilmaiseva sanatyyppi ovat myös rio-loppuiset vierassanat, esim. akvaario, delfinaario, krematorio, terraario (» § 152).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
§ 373 sti-adverbien rakenne ja merkitys
§ 374 Substantiivikantaiset sti-sanat: leikisti, rutosti, hitosti
tarke-mmin, tark-immin, pah-iten
§ 379 (i)ttAin-adverbien rakenne
§ 380 (i)ttAin tavan adverbeissa
§ 381 (i)ttAin määrän adverbeissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä