Johtimen ‑s (: ‑kse-) sisältävistä nominikantaisista substantiiveista usea ilmaisee ainesta, josta johdoksen kantasanan tarkoite koostuu tai valmistetaan (a): esim. aidaksista tehdään aita. Nämä s-johdokset esiintyvät yleensä monikossa. Lisäksi on muita s-johtimisia substantiiveja (b) – sekä adjektiivi veres –, joista useimmat tarkoittavat jotain kantasanan tarkoitteeseen kuuluvaa tai liittyvää. Joukossa on monia oppitekoisia sanoja. Johdin liittyy (heikkoon) vokaalivartaloon.
Substantiivikantaisia s- (: kse-) johdoksia ovat myös veljekset‑tyyppiset sukulaisen nimitykset (» § 196).
Johtimella ‑s (: ‑kse-) muodostetaan myös käänteisluvun nimityksiä järjestysluvuista, esim. viidenne-s : viidenne-kse- ’(yksi) viidesosa’ (< viides : viidente-). Muodostusmahdollisuus koskee lukusanoja 3–10 ja 100.
Nominikantaisia Us- (: Ukse-) johdoksia ovat suhteellista paikkaa (» § 188) sekä yksilöä (» § 196) ilmaisevien lisäksi mm. seuraavat:
Näiden johdosten tarkoitteella on jokin yhteys kantasanan tarkoittamaan asiaan, esim. kuuluvuus- tai kaltaisuussuhde. Lisäksi on verbikantaisia, merkitykseltään toisenlaisia Us-johdoksia (» § 232 – 234).
Johdin ‑Os liittyy enimmäkseen verbikantaan (» § 244), mutta on myös joitakin nominikantaisia Os-substantiiveja kuten hurmos, kerros, lannos, seos.
Huom. Käänteisluvun nimityksen voi vaihtoehtoisesti katsoa muodostettavan johtamattomasta lukusanasta johtimella ‑nnes : ‑nnekse-, esim. viide-nnes < viisi. Tulkintaa, että käänteisluku kuitenkin morfologiselta kannalta johdetaan nimenomaan järjestysluvusta johtimella ‑s : ‑kse-, puoltaa lukusanan kolme a:llinen vartalo molemmissa: kolmanne-s < kolmas.
Edellinen pykälä