VISK - § 987 Omistus vs. paikka tai tila

SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Adverbiaalit > Adverbiaalien merkitystehtäviä > Habitiiviadverbiaalit > § 987 Omistus vs. paikka tai tila

§ 987 Omistus vs. paikka tai tila

Habitiiviadverbiaalit menevät osaksi päällekkäin samoilla sijoilla ilmaistavien paikan ja tilan adverbiaalien kanssa. Ulkopaikallissijainen tulkitaan tavallisemmin habitiiviseksi:

Lokatiivinen	Habitiivinen
Anttilassa on hyviä tarjouksia.	Anttilalla on etulyöntiasema.
Oulussa on ainesta keskukseksi.	Oululla on mukana viisi joukkuetta.
Maijassa on omat hyvät puolensa.	Maijalla on hyviä kysymyksiä.
Pankkiin siirrettiin rahaa.	Pankille siirrettiin rahaa.

Varsinkin monissa erottamattoman omistuksen eli kiinteän osa–kokonaisuussuhteen ilmauksissa adverbiaali on kuitenkin tarkoitteesta riippumatta mahdollista käsittää sekä habitiiviseksi että lokatiiviseksi. Erityisesti kun puhe on elotontarkoitteisen kokonaisuuden osasta, inessiivisijainen adverbiaali on habitiivis-lokatiivinen (a). Inessiivi on tavallinen sija myös silloin, kun kuvataan elollisen olion ominaisuuksia (b). Sen sijaan terveydentilasta puhuttaessa adessiivisijaiset ilmaukset ovat tavallisempia (c); suhde hahmottuu pikemminkin habitiiviseksi kuin lokatiiviseksi.

(a)

Tietokoneessa on niin sanottu fyysinen palomuuri, – –. (L) | Jacksonin kirjassa on 224 sivua. (l)

(b)

Hänessä on jotain outoa – –. (k) | Essissä on tyyliä. (E)

(c)

Mummolla oli sokeritauti – –. (l) | Lapsella on kuumetta, kun mittarin elohopea nousee kainalosta mitattuna 37,5:een – –. (A) | – – epäilet, että sinulla on rintasyöpä – –. (L)

Habitiivisuus ja lokatiivisuus yhdistyvät usein siten, että lause sisältää sekä habitiivisen että paikan adverbiaalin, joista toinen on lauseen alussa teemana ja toinen jäljempänä. Jos teemana on habitiiviadverbiaali, paikan ilmaus on tavallisesti predikaatin jäljessä, ja kysymyslauseessa adverbiaalit ovat yleensä perätysten (d). Jos adverbiaalit ovat peräkkäin ja ensimmäinen on deiktinen, ne ovat keskenään appositiosuhteessa (e). Lauseenalkuinen paikan adverbiaali taas ilmaisee lokatiivisia puitteita, habitiivinen yleensä seuraa heti sen jäljessä (f).

(d)

Minulla on täällä niin hyvä olla. (k) | Tytöllä oli kuvassa punertavaksi värjätty lyhyt tukka. (k) | Sinä sanoit, että meillä on Suomessa kolmenlaisia huijareita. (k) | Minulla on tällä hetkellä neljäkymmentä nuorta asuntolassa, – –. (k) | Mikä hätä hänellä Hwiccessä on? (k) | Onko sulla töissä raskasta? (k)

(e)

Hiljaa hyvä tulee, meillä Suomessa sanotaan. (k) | Mä tiedän, että teillä vihreissä on monenlaisia näkemyksiä, – –. (l)

(f)

Suomessa meillä on onneksi vielä hyvin koulutetut opettajat kaikissa osissa maata – –. (E) | Ruotsissa yrittäjillä on keskimäärin 2,5 autoa. (l) | Lastenkodissa minulla oli samanlainen kirjahylly. (k) | Liike-elämässä huippujohtajilla on omat pr-konsultit – –. (l) | Kummassakin puolueessa on Koivistolla vankka kannatus, – –. (l)