Lausemaisia rakenteita voidaan verrata lauseen eräiden keskeisten ominaisuuksien suhteen ns. täydelliseen lauseeseen, jossa on persoonamuotoinen finiittiverbi. Asetelmassa 138 verrataan tiivistetysti lauseen ja pykälissä 873 – 878 käsiteltävien lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia. Finiittiverbillisellä lauseella on kaikki vasemmanpuoleisessa sarakkeessa luetellut ominaisuudet. Jotkin semanttisista tai rakenteellisista ominaisuuksista kuten modaalisuus tai erikoislausetyypit ovat ilmaistavissa vain lauseella, toisia kuten esim. persoonaa myös muilla lausemaisilla rakenteilla, joskin muilla keinoin.
Ominaisuus | Rakenne | ||||
Lause | Partisiippi-
lauseke |
Infinitiivi-
lauseke |
Status-
rakenne |
Verbikan-
tainen NP |
|
Modaalisuus | + | – | – | – | – |
Kielto | verbi | -mAtOn | -mAttA | – | – |
Tempus tai aikasuhde | tempus | aikasuhde | – | – | – |
Temaattinen sanajärjestys | + | – | – | – | – |
Erikoislausetyypit | + | + | – | – | – |
Subjekti | sijanvaiht. | GEN | GEN | NOM/PAR | GEN |
Persoona | pers.pääte | POS | (POS) | – | POS |
Passiivi | + | + | -(t)tAessA | – | – |
Aspekti | + | + | – | – | – |
Asetelmasta puuttuvat sellaiset finiittiverbilliset lauseet, jotka ovat toisessa lauseessa jäseninä. Näitä ovat adverbiaalilauseet sekä subjektina ja objektina esiintyvät lauseet. Ne ovat kieliopillisesti ja tekstuaalisesti alisteisia hallitsevalle lauseelle tai sen jollekin jäsenelle, ja näin ollen niiltä puuttuu joitakin itsenäisen lauseen ominaisuuksia: modaalisia vaihtoehtoja, tiettyjen partikkeleiden käyttömahdollisuus, prosodisia ominaisuuksia sekä sanajärjestyksen tekstuaalisia vaihtoehtoja (» § 884). Rinnasteisen yhdyslauseen jälkiosat ovat usein tavalla tai toisella elliptisiä (» § 873 – 874) ja sillä tavoin rinnastuksen alkuosasta riippuvaisia.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet