Nominikantaisia (i)mO-johdoksia on parikymmentä lekseemiä. Johdin liittyy kaksitavuiseen (vahvaan) vokaalivartaloon. Semanttinen keskittymä ovat (i)mO-johtimiset tai sen hahmoiset kasvinnimet.
(i)mO-johdokset ovat enimmäkseen oppitekoisia. Nominikantaisia paljon runsaampi ryhmä ovat verbikantaiset (i)mO-johdokset, jotka ilmaisevat tekopaikkaa (» § 258).
Johdin ‑(i)lO liittyy nominin kaksitavuiseen (vahvaan) vokaalivartaloon (kohta-lo; poikkeus: yks=i=lö). lO-ainesta voi edeltää i tai muukin vokaali, joka ei kuulu kantasanaan (kät-ilö, vart-alo). Johdokset ovat paljolti oppitekoisia.
Lähinnä verbistä motivoituu johdos hyytelö (vrt. hyytyä). Lisäksi on yksilötarkoitteisia (e)lO-johtimisia muodosteita, joista valtaosa on deskriptiiviskantaisia ja sävyltään affektisia, esim. ruipelo, tumpelo (» § 213).
Huom. Kantasanattomia kolmitavuisia lO-loppuisia sanoja ovat esim. kainalo, karpalo, kaukalo, onkalo, peukalo, pomelo, röyhelö ja uivelo. (i)mO-loppuisissa puolestaan on kolmitavuisia paikan‑, etu- ja sukunimiä, esim. Kuusamo, Sotkamo; Untamo, Väinämö; Peltomo, Rastimo.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Passiivi ja refleksiiviset ainekset
Passiivimuodon monikäyttöisyys
Adverbiaalit subjektiargumentin tulkinnassa
§ 1327 Toimesta ja taholta -ilmaukset kertovat tekijästä
Muutospassiivi tulla valituksi ja tilapassiivi olla hoidettu ~ selvitettävänä
Passiivirakenteiden rajaamisesta
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä