VISK - § 1092 Additiivisuuden perustapaus ja sen eri tulkinnat

SISÄLLYS > RAKENNE > Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet > Semanttisia suhteita > Additiiviset suhteet > Konjunktio ja > Listaava ja-suhde > § 1092 Additiivisuuden perustapaus ja sen eri tulkinnat

§ 1092 Additiivisuuden perustapaus ja sen eri tulkinnat

Additiivinen eli kopulatiivinen tai listaava suhde ilmaisee, että kytkettävillä on esitysyhteydessään jotain yhteistä ja että ne ovat yhtä lailla päteviä tai tosia. Additiivinen liitos on tekstuaalisesti keskeisimpiä suhteita. Suhteen tulkinnan merkkeinä toimivat konjunktiot ja konnektiivit ilmenevät pykälän 1091 asetelmasta 158.

Ja on konjunktioista merkitykseltään neutraalein, ja sillä on vähiten esiintymärajoituksia. Sitä voikin pitää prototyyppisenä rinnastuskonjunktiona (» § 817). Sananosien, sanojen ja lausekkeiden ja-liitokset ovat yleensä yksiselitteisen additiivisia (a). Listan jatkumista kuvatuntyyppisenä ilmaisevat mm. jne. ~ ja niin edelleen, ym. (b). (Puhutun kielen listaavasta tyypistä ja sit(ten) » § 1082.)

(a)

Anttilalla on pitkä kokemus yritysten 50‑, 70‑, 100‑, 150- ja 350-vuotisjuhlien järjestelyistä. (l) | Hän on minua huomattavasti pitempi ja melko vankkarakenteinen, vahvan näköinen, vahva tukka ja sielukkaat silmät. (k)

(b)

Sillanpään puku lähtee uuden omistajan matkaan 1500 markalla, Eija Kantolan luonnonsilkkinen punainen iltapuku samalla hinnalla, Lea Lavenin minihame ja takki on hinnoiteltu 480 markkaan, Paula Koivuniemen shortsit 220 markkaan jne. (l)

Lausekkeiden ja sanojen ja-kytköksissä rinnastettavat eroavat toisistaan yleensä merkitykseltään ja tarkoitteeltaan; muutoin lisääminen ei olisi mielekästä. Kuitenkin erimerkityksiset substantiivilausekkeet voivat myös viitata esim. yhteen ja samaan henkilöön; kyseessä ovat yleensä eri roolit tai nimikkeet. Semanttisesti suhde vastaa appositiorakennetta (» § 1059). Esimerkiksi seuraavissa on rinnastettu kaksi titteliä tai epiteettiä, esimerkissä (c) konjunktiolla ja ja (d):ssä ilman.

(c)

Tuskinpa monikaan olisi pistänyt ropojaan likoon sen puolesta, että Tom Westergård palkittaisiin maaliskuussa vuoden viestintäteon tekijänä. Tällaisen tunnustuksen [valtioneuvoston tiedotuspäällikkö ja presidentin ototiedottaja] on nyt kuitenkin saanut. (l) | Pysähtyminen on taantumusta ja moraalisen rappion alku, sanoo – – Hertzen, [teknisen koulutuksen saanut yritysjohtaja ja yksityisajattelija], – –. (l)

(d)

– – suomalaisen viennin puolesta esiintyy [Nokian entinen tiedotusjohtaja, nykyinen Singaporen tukikohdan johtaja] Thomas Zilliacus yhtiön englanninkielisen bulletiinin sivuilla. (l)

Lauseiden suhde voidaan ja-kytköksissä tulkita kontekstista riippuen myös temporaaliseksi, kontrastiiviseksi tai kausaaliseksikin, mutta mukana on aina enemmän tai vähemmän selvä listaavuus (e) (vrt. myös konjunktiottomat liitokset » § 1084).

(e)

Me kiertelimme lintutornin reunoja ja tähyilimme taivaalle. Välillä kurkistelimme alas ruovikkoon. Avasimme termospullomme ja joimme kahvit. Vihreässä langassa oli ollut juuri Palme-requiem ja muistelimme missä olimme itse kuulleet uutisen. Kävin hakemassa tornin juurella olevan pyöräni laukusta täytekeksipaketin ja tarjosin Rundmanille. Hän luki paketin kyljestä lisäainerimssun ja irvisti. (k) | Mieli järkkyy ja työkyky heikkenee. (l)

Suhde on tulkittavissa myös ehtoa ilmaisevaksi. Kun kytköksen etujäsenenä on direktiivi, jälkiosana voidaan esittää odotuksenmukainen seuraus.

(f)

Arvosta itseäsi ja lahjojasi ja muut seuraavat kiltisti perässä. (l) ’jos arvostat itseäsi, muut seuraavat perässä’ | Pidät hermosi hienosti kurissa ja voit aivan loistavasti. (l) ’jos pidät hermosi kurissa, voit loistavasti’

Suhteeseen sisältyvän konditionaalisen sävyn vuoksi jälkilause on ensimmäisestä semanttisesti riippuvainen. (Konjunktiotonkin ilmaus voi sisältää ehdon merkityksen: Laita lapsi asialle, mene itse perässä ’jos laitat lapsen asialle, joudut menemään itse perässä’. Vrt. myös disjunktiivinen uhkaus: Pidä hermosi kurissa tai menetät pelin » § 1098.)

Huom. Seuraavanlaisissa ole hyvä ~ kiltti ~ ystävällinen ja … ‑kiteytymissä jälkilauseen verbin muoto on alkufraasin määräämä (» § 1647):

Ole nyt kiltti ja lähde. (k) | Ole ystävällinen ja väisty seurastani, – –. (k) | Olkaa hyvä ja poistukaa. (k) | No, herra on vaan hyvä ja tuijottaa nyt oikein koko rahan edestä! (k)

Konjunktiota seuraavan jakson modus ja luku on sama kuin konjunktiota edeltävässä jaksossa: *Ole hyvä ja veisitkö roskiksen, *Olisitko hyvä ja vie roskis.