Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Aspekti > Yleistä > § 1498 Mitä on aspekti?

§ 1498 Mitä on aspekti?

Aspekti on laajasisältöinen ja moniselitteinen käsite, jolla tarkoitetaan lauseen rakenteen eri tasoilla ilmeneviä tilanteen keston ilmaisemiseen liittyviä seikkoja. Puhutaan lauseen aspektista, verbi-ilmauksen aspektuaalisesta tilannetyypistä ja verbin omasta aspektimerkityksestä.

Lauseen aspekti tarkoittaa näkökulmaa lauseen esittämän tilanteen sisäiseen aikarakenteeseen: tilanne esitetään rajattuna tai rajaamattomana. Kun tilanne esitetään aspektiltaan rajattuna eli perfektiivisenä, se mielletään yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla on alku ja loppu tai joka on punktuaalinen. Kyseessä on tyypillisesti muutoksen tai tuloksen sisältävä tapahtuma:

(a)
Minä löysin hattuni ja panin sen päähän. | Metsästäjä ampui sorsan (kuoliaaksi ~ siipirikoksi). | Tyttö kävelee metsästä kotiin. | Koira juoksi talon ympäri. | Hän nukkui pahasti pommiin. | Naurahdin hämilläni. | Lapsi rakasti minut ehjäksi.

Kun lause esittää tilanteen aspektiltaan rajaamattomana eli imperfektiivisenä, huomio kiinnitetään johonkin tilanteen vaiheeseen. Tilanne esitetään siis käynnissä olevana tai olleena, keskeneräisenä tai tulokseen johtamattomana (b). Rajaamaton on myös habituaalista tilannetta kuvaava lause, jossa asia esitetään toistuvana tapana tai taipumuksena (c) (» § 1501).

(b)
Tyttö oli ~ käveli metsässä. | Kosto elää! | Hän nukkui päivällä. | Naureskelin hämilläni. | Minä etsin hattuani. | Metsästäjä ampui sorsaa. | Koira juoksi ympäri taloa. | Rakastan lastani.
(c)
Poltat sä? | Minä käyn uimassa ja pyöräilen. | Hänellä oli tapana myöhästyä.

Yksiselitteisimmin rajattuutta ilmaistaan totaaliobjektilla ja erilaisilla suuntasijaisilla adverbiaaleilla (d), rajaamattomuutta taas partitiiviobjektilla (e) silloin kun lause on myönteinen ja objekti yksiköllinen ja jaotontarkoitteinen.

(d)
Kirjoitimme yhteisartikkelin. | Kestän loppuun asti.
(e)
Kirjoitimme yhteisartikkelia.

Tilanteen keston rajoja ilmaistaan tunnin-tyyppisellä osmalla (f) tai tunnissa-tyyppisellä adverbiaalilla (g) (» § 15161517).

(f)
Kirjoitimme artikkelia viikon ~ *viikossa. | Juoksin metsässä viitisentoista minuuttia.
(g)
Kirjoitimme artikkelin viikossa ~ *viikon. | Juoksin metsään vartissa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot