Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kielto ja kielteiset ilmaukset > Yleistä > Kielto ja kielteinen merkitys > § 1615 Yleisesti kiellosta ja kieltoilmausten käytöstä

§ 1615 Yleisesti kiellosta ja kieltoilmausten käytöstä

Kielto eli negaatio ilmaisee, että jokin asiaintila tai ominaisuus ei päde tai että jotakin ei ollenkaan ole. Kiellolla on erilaisia morfosyntaktisia ilmaisukeinoja. Tavallisin niistä on persoonissa taipuva kieltoverbi ei.

Kieltolause on lause, jonka predikaatti koostuu apuverbinä toimivasta kieltosanasta ja sen pääverbin kieltomuodosta (» § 108109).

 
Myöntölause Kieltolause
Hän pakkaa tavarat autoon. Hän ei pakkaa tavaroita autoon.
Minä tulen huomennakin. Minä en tule huomennakaan.
He ovat ostaneet uuden auton. He eivät ole ostaneet uutta autoa.
Lähde jo! Älä lähde vielä!

Kieltolauseella voidaan myös mm. kiistää esitetyn lausuman pätevyys tai pyrkiä estämään tekoja:

 
S: no Miia tässä moi
V: no hei
S: sä ot tullu – – maalta
V: em mä ollu maalla [kiistäminen]
S: ai sä et ↑ollu maalla [tarkistuskysymys]
V: emm ollu maalla [varmistaminen]
S: ↑a↓ha. sä – – oot tehny ahkerasti duunii sit varmaa
V: no ei puhuta siitä [puheenaiheen kieltäminen] (p)

Kieltosanaa käytetään muuhunkin kuin kiellon ilmaisemiseen, esim. konventionaalistuneissa kehotuksissa tai pyynnöissä (» § 1661), kommenteissa, samanmielisyyden osoituksissa sekä erilaisissa kiteymissä:

 
Ei mutta sehän onkin hyvä juttu. (k) | Datakypärä päähän, joystick käteen ja ei kun lentämään! (l) | Et viittis ulkovaatteissa sisällä olla. (k) | Sulle ei yhtää kamppaari maistus. (p) | Voi eiks oo naurettavaa. (p) | R: Ei oo tarvinnu tänäänkään palella. T: Ei niin. (P)

Lauseke- ja sanatason kieltoa edustavat substantiivin abessiivimuoto, merkitykseltään kielteiset adpositiot ja adverbit kuten ilman, vailla (» § 1628), karitiivijohdin -tOn (» § 1629) ja kieltoprefiksit epä- ja ei- (» § 16301631). Lause- ja lausekekiellon välimaastoon sijoittuu MA-infinitiivin abessiivi (» § 1627), lausekieltoa taas edustavat sellaiset adverbit tai partikkelit kuin tuskin (» § 1626) ja harvoin (» § 1639). Vaikka kieltosana ei on ensisijaisesti verbi, sitä käytetään myös partikkelina (» § 1625). Kiellon ilmaisukeinot kumoavat eri tavoin ilmauksen tai sen osan pätevyyden.

 
Kieltolause Muita kiellon ilmaisukeinoja
En saanut mitalia. Jäin mitalitta ~ ilman mitalia.
En saanut sitä työtä. Se työ jäi saamatta.
Hän ei ole onnellinen. Hän on onneton.
Tuoli ei ole mukava. Tuoli on epämukava.

Sellaisia sanoja tai ilmauksia, jotka tyypillisesti esiintyvät kieltolauseissa tai muissa merkitykseltään kielteisissä konteksteissa, kutsutaan kieltohakuisiksi. Tällaisia ovat mm. sanat kukaan, milloinkaan, kuitenkaan (joilla on positiivinen vastaparinsa: joku, joskus, kuitenkin » § 1635) sekä verbit kuten hirvitä, iljetä (» § 1637) tai adjektiivit kuten häävi, kummempi (» § 1636). Kieltohakuisia ovat myös kielteistä merkitystä vahvistavat sanat ja ilmaukset kuten ollenkaan, pätkän vertaa (» § 1634).

Kieltohakuisia aineksia esiintyy myös tietyntyyppisissä myöntömuotoisissa lauseissa. Tällaisia konteksteja ovat mm. kysymykset, ehtolauseet ja kuin-vertailut (» § 16381643).

 
Onko hän saanut yhtään palkintoa? | Tulen, jos minulla on ollenkaan aikaa. | Olen onnellisempi kuin koskaan olisin voinut haaveillakaan.

Huom. Lausuman pätevyys voidaan kumota myös muuten kuin käyttämällä kieltoa tai muita merkitykseltään kielteisiä ilmauksia, esim. voimasanojen, kiistämistä ilmaisevien verbien tai erilaisten merkitysoppositioiden avulla:

 
Jätä minut! nainen nyyhkäisi. Ja paskat jätän! (E) | – Se sinun ihmeellinen Lassesi pistää rahasi kurkustaan alas ja juottaa vielä muita naisia. – Valehtelet! (k) | – Musta sä oot kova ihminen. – Minä? – Sinä. – Siinä sä oot kuule väärässä. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kiellon vaikutusala

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltohakuisuus

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot