VISK - § 1679 Hakukysymys, vaihtoehtokysymys ja partikkelikysymys

SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Yleistä > Interrogatiivisten rakenteiden tyypit > § 1679 Hakukysymys, vaihtoehtokysymys ja partikkelikysymys

§ 1679 Hakukysymys, vaihtoehtokysymys ja partikkelikysymys

Kysymyslauseiden ja muiden interrogatiivisten rakenteiden päätyypit ilmenevät asetelmasta 192.

Asetelma 192: Interrogatiivisten rakenteiden tyypit

	Vaihtoehtokysymys		Hakukysymys	Partikkelikysymys
	Yksinkertainen	Disjunktiivinen
	‑kO	‑kO ja vai	kuka, mikä	vai, entä
Lause	Tuletko sinä mukaan? Sinäkö se olit?	Tuletko sinä vai menenkö minä yksin? Oliko se eilen vai tänään?	Minne sinä menet? Kuka niin sanoo?	Tulet vai?
InfP	Lähteäkö kotiin?	(En tiennyt,) itkeäkö vai nauraa.	Mitä tehdä?
Muu	Sinäkö?	Kahvia(ko) vai teetä?	Mihin aikaan? Tä?	Entäs me?

Lauseiden lisäksi näissä rakenteissa on lausekkeita kuten Mihin aikaan sekä monenlaisia muita vakiintuneita ilmauksia, esim. Miten niin, Mitäs mies tai Eikö totta ~ niin. Lausemaisia ovat A-infinitiivin muodostamat interrogatiiviset infinitiivilausekkeet (» § 1587). Niillä on modaalinen, mahdollisen tai välttämättömän merkitys, seuraavassa esimerkissä ’pitäisi’.

(a)

Elokuvien ystävillä on tänään kaksi vaihtoehtoa. Seuratako Jean-Paul Belmondoa omapäisenä poliisina vai Clint Eastwoodia entisenä ammattitappajana? (l)

Hakukysymyksen tuntomerkki on interrogatiivipronomini tai interrogatiivinen proadverbi tai ‑adjektiivi (» § 1682 – 1685, 734). Ilmauksella kysytään lauseen jonkin osan sisältöä. Vaihtoehtokysymykset eli polaariset interrogatiivilauseet ovat tunnistettavissa lauseen ensimmäiseen jäseneen liittyvästä kO-liitepartikkelista (» § 1689 – 1700). Ne koskevat lauseen ilmaiseman sisällön (proposition) hyväksymistä. Yksinkertaisella vaihtoehtokysymyksellä tarjotaan harkittavaksi lauseen paikkansapitävyyttä. Disjunktiivinen vaihtoehtokysymys taas esittää harkittavaksi kaksi tai useampia vaihtoehtoja, joita yhdistää konjunktio vai (» § 1689). Haku- ja vaihtoehtokysymyksille on yhteistä, että niissä esiintyy eräin edellytyksin kieltohakuisia aineksia (b) (» § 1694).

(b)

Miten muuten pääsemme koskaan selville vesille niiden karikoista? (l) | Kaipasitko sinä minua yhtään? (l)

Haku- ja vaihtoehtokysymysten sisällöt menevät osittain päällekkäin: eräillä kO-liitteellisillä muodoilla on hakukysymyksen merkitys (» § 1685), ja joskus lauseessa voi olla sekä interrogatiivipronomini että kO-liite (» § 1684).

Interrogatiivisuuden merkki, kO-liite tai interrogatiivipronomini, sijoittuu yleensä lauseen ensimmäiseen jäseneen. Tätä voi silloin edeltää ainoastaan partikkeli (c) tai adverbiaalilause sekä niin (d).

(c)

No kukas se sieltä tulee? | Hei ~ kuule mitäs tehtäis? | Ja ~ mutta ~ entä miten sinä aiot sen toteuttaa? | Siis onko se tulossa?

(d)

Jos tämä ei riitä, (niin) mitä me sitten tehdään? | Kun olen saanut tämän valmiiksi, (niin) voidaanko lähteä ulos?

Lausekkeessa kysymysliite ‑kO liittyy edussanaan (sen takiako, samalla kerrallako) tai etulaajennukseen (senkö ~ tämän asianko takia, samallako kerralla) (» § 134).

Partikkelikysymykset, joissa kysyvyyttä osoittaa pelkästään lausumanloppuinen partikkeli vai tai lausumanalkuinen entä(s), ovat vakiintuneet tiettyihin konteksteihin tai lausumatyyppeihin (» § 1701–).