Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Adjektiivit > Adjektiivien luokkia > Suhteellista ja absoluuttista ominaisuutta ilmaisevat adjektiivit > § 606 Absoluuttiset adjektiivit: savolainen, puinen

§ 606 Absoluuttiset adjektiivit: savolainen, puinen

Absoluuttista ominaisuutta ilmaisevat eli absoluuttiset adjektiivit kuvaavat ominaisuuksia, joita entiteetillä joko on tai ei ole. Tällaiset kategorioivat adjektiivit ovat lähinnä substantiivikantaisia johdoksia, jotka ilmaisevat materiaalia (puinen), ajallista tai paikallista alkuperää (kivikautinen, pohjoissavolainen), määräikää tai ‑kestoa (3-vuotias, 30-vuotinen) tai johonkin liittyvyyttä tai kuuluvuutta (musiikillinen, sosioekonominen, viittomakielinen). Absoluuttisen adjektiivin merkitys ei riipu mahdollisen pääsanasubstantiivin tarkoitteesta. Näin esim. adjektiivin kuopiolainen paikkaan liittävä ominaisuus on sama riippumatta siitä, onko määritettävä substantiivi esim. laulaja, järvimaisema vai lihapiirakka. Absoluuttiset adjektiivit eivät yleensä saa intensiteettimääritteitä eivätkä ne komparoidu: ?erittäin puinen, ?puisempi. Luonteeltaan absoluuttisia ovat myös sellaiset olion tilaa ilmaisevat adjektiivit kuin kuollut, elävä, alaston, työtön, joiden ominaisuus pätee joko kokonaan tai ei ollenkaan. Perusmerkityksessään tällaiset adjektiivit eivät komparoidu eivätkä saa intensiteettimääritteitä: ?kuolleempi, ?erittäin kuollut, ?melko työtön. Osa voi kyllä saada täyteyden asteen määritteen kuten melkein kuollut, täysin väritön (» § 615).

Absoluuttista ominaisuutta ilmaisevat kategorioivat adjektiivit muodostavat tyypillisesti asteikottomia kaksijäsenisiä vastakohtapareja: elollinen : eloton, kaupallinen : epäkaupallinen, kielellinen : ei-kielellinen (kieltoprefikseistä » § 16301631). Kategorioivista adjektiiveista muodostuu lisäksi toisensa poissulkevia sarjoja, esim. puinen, metallinen, muovinen jne.

Monet sinänsä absoluuttiset ominaisuudet on mahdollista nähdä suhteellisina etenkin kuvallisessa tai arvottavassa merkityksessä. Tällöin niitä kuvaavat adjektiivit voivat komparoitua ja saada intensiteettimääritteitä.

 
Samalla se on kuitenkin hyvin islantilainen romaani. (l) | Teatterikoulu sai pesänjakajakseen miehen, joka on turkkalaisempi kuin Turkka itse. (l) | Lovin’ Spoonfulin Darling Be Home Soon ja Leonard Cohenin Hallelujah ovat selvästi sähköisempiä kuin Hectorin tulkinnat. (l) | – – [opetusohjelmamme] on selvästi muita luonnontieteellisempi. (a) | – – vastaanottokeskuksen joukkue oli myös melko kansainvälinen ryhmä. Siinä oli viiden eri kansallisuuden edustajia. (l) | Tässä esityksessä vähävaatteisia naisiakin alastomampaa on totuus ihmisestä. (l)

Värit ovat absoluuttisia siinä mielessä, että esim. punainen on tietynlainen väri riippumatta siitä, mistä entiteetistä on kyse. Värisävyissä voi kuitenkin erottaa eri asteita, jolloin komparointikin on mahdollista:

 
Tuntuu vähän siltä, että mitä mustempi iho, sen vaikeampi on saada työtä. (l) | Pyrkimys puhtaisiin perusväreihin ei ole mitenkään yllättävää. Se on ollut suuntana juuri nyt. Hänellä on kuusi aika keltaista ja punaista maalausta, mutta löytyy myös ruosteenpunainen, ruosteenestomaalilla spreijattu. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Adjektiivit sanaluokkana

Adjektiivien luokkia

Adjektiivilauseke

Adjektiivien substantiivikäyttö

Partisiippien leksikaalistuminen ja adjektiivistuminen

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot