Johtimen ‑lA sisältäviä substantiiveja on viitisenkymmentä sanakirjalekseemiä. Tyyppi on karttuva. Johdin liittyy nominin (vahvaan) vokaalivartaloon (anoppi-la, arka-la, Fazeri-la). Yksitavuiseen verbivartaloon liittyy johdinyhtymä ‑mA + ‑lA (myy-mä-lä, ui-ma-la). Muutamassa tapauksessa lA-johdinta edeltää o, joka ei kuulu alkuperäiseen kantavartaloon (lampola, parantola).
lA-johdoksen kantana on yleensä substantiivi, joskus adjektiivikin, jonka tarkoittama asia on luonteenomainen johdoksen tarkoittamalle paikalle tai olennaisessa yhteydessä siihen:
Substantiivikantaisten lA-johdosten keskeisiä alaryhmiä ovat kantanaan ihmisen tai eläimen nimityksen sisältävät muodosteet (b), jotka ilmaisevat tämän olennon tai olentojen elinpaikkaa, sekä verbikantaiset deverbaalisubstantiivin johtimen sisältävät (c), jotka tarkoittavat tekopaikkaa, esim. hoit-o-la.
lA-johdoksissa on myös mytologiaan tai fantasiaan perustuvia paikkojen nimityksiä (d) sekä suku‑, talon- ja paikannimiä (e), joissa on sekä kantasanallisia johdoksia että läpinäkymättömiä.
Valtaosa vakiintuneista lA-johdoksista on oppitekoisia kuten kahvila, kanala, kylpylä, neuvola, ravintola, sairaala. Uudismuodosteet taas ovat usein sävyltään affektisia:
Huom. Leksikaalistuneita lA-johdoksia ovat esim. substantiivi etelä ja adjektiivit matala, nokkela ja vetelä (» § 149 kuvio 3).