Johtimen ‑lA sisältäviä substantiiveja on viitisenkymmentä sanakirjalekseemiä. Tyyppi on karttuva. Johdin liittyy nominin (vahvaan) vokaalivartaloon (anoppi-la, arka-la, Fazeri-la). Yksitavuiseen verbivartaloon liittyy johdinyhtymä ‑mA + ‑lA (myy-mä-lä, ui-ma-la). Muutamassa tapauksessa lA-johdinta edeltää o, joka ei kuulu alkuperäiseen kantavartaloon (lampola, parantola).
lA-johdoksen kantana on yleensä substantiivi, joskus adjektiivikin, jonka tarkoittama asia on luonteenomainen johdoksen tarkoittamalle paikalle tai olennaisessa yhteydessä siihen:
Substantiivikantaisten lA-johdosten keskeisiä alaryhmiä ovat kantanaan ihmisen tai eläimen nimityksen sisältävät muodosteet (b), jotka ilmaisevat tämän olennon tai olentojen elinpaikkaa, sekä verbikantaiset deverbaalisubstantiivin johtimen sisältävät (c), jotka tarkoittavat tekopaikkaa, esim. hoit-o-la.
lA-johdoksissa on myös mytologiaan tai fantasiaan perustuvia paikkojen nimityksiä (d) sekä suku‑, talon- ja paikannimiä (e), joissa on sekä kantasanallisia johdoksia että läpinäkymättömiä.
Valtaosa vakiintuneista lA-johdoksista on oppitekoisia kuten kahvila, kanala, kylpylä, neuvola, ravintola, sairaala. Uudismuodosteet taas ovat usein sävyltään affektisia:
Huom. Leksikaalistuneita lA-johdoksia ovat esim. substantiivi etelä ja adjektiivit matala, nokkela ja vetelä (» § 149 kuvio 3).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä