Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Hajarakenteet > Yleistä > § 1396 Mitä hajarakenteella tarkoitetaan?

§ 1396 Mitä hajarakenteella tarkoitetaan?

Lauseke koostuu merkityksen kannalta yhteen kuuluvista osista, edussanasta ja laajennuksista, jotka sijoittuvat tavallisesti vierekkäin: uudet kengät, tästä teosta, vähän ylpeä. Sisällöllinen yhteenkuuluvuus ei kuitenkaan aina merkitse rakenteellista yhtenäisyyttä. Hajarakenteissa sisällöllisesti yhteen kuuluvat ainekset ovat erillään siten, että niiden väliin tulee lauseen muita aineksia (a); samat ainekset voivat muodostaa myös yhtäjaksoisen lausekkeen (b).

(a)
Tästä teosta voisin kerrankin myöntää olevani vähän ylpeä.
(b)
Voisin kerrankin myöntää olevani vähän ylpeä tästä teosta

On näkökulmakysymys, nimitetäänkö lausekkeiksi pelkästään kiinteitä eli aina yhtenäisiä rakenteita vai myös niitä, joiden osat voivat olla erillään. Asetelma 175 esittelee keskeiset hajarakennetyypit.

Asetelma 175: Hajarakenteiden tyypit
Rakennetyyppi Esimerkki  
Infiniittinen lauseke Kaikkia asioita on turha yrittää muuttaa.  
Lause Miltä luulisit että silloin näyttäisin?  
Adjektiivi- ja adverbilauseke Tästä teosta olen ylpeä ~ innoissani.  
Substantiivilauseke Siitä on paljon esimerkkejä.  
Tukipronomini ja lause Se on kumma ettei tämä onnistu.  
NP ja relatiivilause Sellaista ei olekaan, joka ei tästä pidä.  

Hajarakenteiden osat sijaitsevat yleensä saman lauseen sisällä (kuitenkin » § 1398). Osien välissä on vain muutama sana, mutta väliin tulevan jakson pituus ei ole rajattavissa (c).

(c)
Tästä teosta myönnän olevani ylpeä.
Tästä teosta haluan myöntää olevani ylpeä.
Tästä teosta haluaisin kerrankin edes yrittää myöntää olevani ylpeä.

Hajarakenteiden ansiosta infiniittisen verbin laajennukset sekä substantiivin ja adjektiivin adverbiaalit voivat sijoittua lauseessa samalla tavoin kuin finiittiverbinkin laajennukset, esim. teemapaikkaan tai esikenttään. Lisäksi lauseenjäsenen normaalin, lauseenalkuisen tai -sisäisen paikan voi täyttää lyhyt ilmaus, johon kuuluva lause on lauseen lopussa (» § 1403). Hajarakenne sisältyy myös lauseketta fokusoivaan lohkorakenteeseen kuten Minä se olen joka täällä määrää (» § 1404).

Huom. Myös kvanttoripronomini tai muu määränilmaus voi olla erillään sanasta, joka ilmaisee tarkoitetun joukon: He ryntäsivät kaikki keittiöön (k) (» § 745); Hakijoita on liian vähän (» § 902). Vastaava yhtäjaksoinen lauseke ei aina merkitse samaa, niin kuin on laita tässä jaksossa käsiteltävissä hajarakenteissa. Omanlaisiaan hajarakenteita on eräissä sanonnoissa: Omapa on vikansa; Mitä sä olet mieltä siitä asiasta?

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot