Hakukysymyksen jäljessä vai-konjunktiolla alkava vaihtoehtokysymys voi toimia ennakko-oletuksen kyseenalaistajana aivan kuten deklaratiivilauseenkin jäljessä. Vai-alkuisella lisäyksellä voidaan kysyä kysymyksen ennakko-oletusta (a) tai jotakin muuta, mihin edellä sanottu perustuu (b).
Pelkkä vai-lisäys (c–d) tekee muuten rajallisen vastaamismahdollisuuden tarjoavasta vaihtoehtokysymyksestä avoimen; se tuo ilmaukseen implikaation ’vai miten asiat oikeastaan ovat’. Esimerkiksi kaupankäyntitilanteessa se on osa myyjän keinostoa: ’vai mikä vaihtoehto saisi olla?’ (d).
S: | Onks Seija jo lähteny kirjastoo opiskelemaa vai. |
V: | Ei, ku soon, tuolla, pääsykokeit valvomassa. (p) |
Asiakas: | Risla yks |
Myyjä: | Otatko Smartin rislaa vai, |
Asiakas: | Smartin rislaa. (P) |
Vai voi myös liittää vaihtoehtokysymykseen hakukysymyksen (e). Vaihtoehtokysymys esittää arvauksenomaisesti proposition hyväksyttäväksi, ja hakukysymyksellä osoitetaan muiden mahdollisten vastausten olemassaolo.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Imperatiivi ja muut direktiivit
Verbikysymys ja muut yksinkertaiset vaihtoehtokysymykset
Vaihtoehtokysymysten polaarisuus
§ 1694 Myönteisesti ja kielteisesti suuntautuvat kysymykset
§ 1695 Kielteisesti suuntautuva eikö-kysymys