Yhdyssanan leksikaalisia rakenneosia ovat yhdysosat. Yhdysosina voivat toimia eri sanaluokkien ja eri rakennetyyppien sanat. Määritysyhdyssana koostuu kahdesta yhdysosasta: määriteosasta ja edusosasta.
Summayhdyssanassa, yhdysnumeraalissa ja ketjusanassa yhdysosia voi olla enemmänkin:
Yleensä yhdysosa edustaa jotain lekseemiä (lekseemiä edustamattomat yhdysosat » § 406).
Määritysyhdyssanan alkuosa on määriteosa, joka modifioi jälkiosaa semanttisesti. Määriteosana voi toimia sana – myös yhdyssana – eri morfologisissa muodoissa (c). Määriteosana voi olla myös summayhdyssanan kaltainen sanojen yhtymä (d) (» § 434), erillisten sanojen yhtymä (antaa mennä ‑periaate) tai ortografinen aines, jolla on puheessa sovinnainen ääntöasu (s-kirjain, 8-kerroksinen) (» § 401 ryhmät d, f).
Nomini voi määriteosana olla eri sijoissa, esim. silmäkulma, silmänisku, silmäätekevä, silmälläpito, silmiinpistävä, silminnähtävä. Yleisimmin määriteosa on nominatiivissa tai genetiivissä. Muunsijaisella samoin kuin adverbi- tai partikkelimääriteosalla on yleensä verbikantainen edusosa – substantiivijohdos tai partisiippi – ja vastineenaan samat osat sisältävä kaksisanainen lauseke (sanaliitto), esim. kotiintulo ~ kotiin tulo ~ tulo kotiin; sisäänrakennettu ~ sisään rakennettu ~ (se, joka on) rakennettu (jonkin) sisään. Määriteosa voi olla myös erityinen yhdysosamuoto, esim. naispuolinen, kolmivuotias (» § 416 – 417).
Edellinen pykälä