Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet > Neutraali ja tunnusmerkkinen teema > § 1373 Lausetyypin ensisijainen teema vs. teeman valinta

§ 1373 Lausetyypin ensisijainen teema vs. teeman valinta

Kun lausetyyppiin ei kuulu perussubjektia, lauseessa on neutraalina teemana jokin muu nominaalinen lauseke, lausetyypin ensisijainen täydennys. Se voi olla paikanilmaus, e-subjekti, omistajaa ilmaiseva adverbiaali, elatiivimuotoinen adverbiaali tai kokijaa ilmaiseva partitiiviobjekti (» § 891906).

 
Teema Loppukenttä  
Täällä on liikaa väkeä. [eksistentiaalilause]
Meitä on liikaa yhteen huoneeseen. [kvanttorilause]
Vaarilla on puuvene. [omistuslause]
Meistä tulee kuuluisia. [tuloslause]
Minua naurattaa. [tunnekausatiivilause]
Täällä ~ minulla on kylmä ~ mukavaa. [tilalause]
Tuosta kesästä on nyt kaksikymmentä vuotta. [muita rakenteita]
Teistä ei taida olla tähän.  
Näin käy jos on liian ahne.  

Kun lausetyypillä voi olla neutraalina teemana yhtä hyvin kokija tai paikanilmaus, kuten tyypissä Täällä ~ minulla on mukavaa, kokija on näistä teemaksi ensisijainen. Tätä osoittaa se, että kun lauseessa on molemmat, neutraali teema on kokija (a).

(a)
Hän ajatteli, että hänellä ja Mairella voisi olla mukavaa Invernessin kukkuloilla tai Porto Santon loputtomalla hiekkarannalla. (k) vrt. Invernessin kukkuloilla voisi olla mukavaa.

Yksipersoonaisessa passiivissa ja nollapersoonassa ei ole lausetyypin ensisijaista täydennystä vaan teeman valinta riippuu kontekstista (» § 1316, 1350). Silti yksi lauseenjäsen voi olla muita odotuksenmukaisempi teema. Aivan kuten vastaavissa intransitiivisissa lausetyypeissä, oletusarvoinen teema on transitiivisessa kvanttorilauseessa partitiivi-NP (b) (» § 902), tuloslauseessa elatiivi-NP (c) (» § 904). Puiteadverbiaalikin voi tosin olla neutraali teema (d).

(b)
– – ennen tätä kertaa ovat ratin takaa näkemäni supikoirat olleet aina kuolleita, autojen uhreja. Ja niitä onnettomia näkee teiden varsilla surullisen paljon. (l) vrt. Niitä onnettomia on teiden varsilla surullisen paljon.
(c)
Amer-Tupakasta tehdään osakeyhtiö (l) vrt. Amer-Tupakasta tulee osakeyhtiö.
(d)
Alokas Alin jää varusvarastolle säkkinsä viereen. Yksi ”adjutanteista” huikkaa perään armeijan direktiivin numero yksi. ¶ – Täällä tehdään alokkaista miehiä. (l)

Teeman valinta perustuu vastaavasti kontekstiin myös infinitiivisubjektillisissa lauseissa ja nesessiivirakenteessa, jossa ei ole genetiivisubjektia (e).

(e)
Teemana objekti: Jos venäläiset haluavat lähteä kaupantekoon länsimaisten yritysten kanssa, myös venäläisen yrityksen liiketoiminnan kulttuuria kannattaa kehittää yhteisvoimin. (l) | Teemana adverbiaali: Ensin pitäisi modernisoida Pietarin vanha merisatama ja vasta sen jälkeen kannattaa kehittää uusia satamia, jos niitä siinä vaiheessa vielä tarvitaan. (l) | Teemana infinitiivi: Palvelualttiit Alkon toripalvelumiehet kehittivät jo ajat sitten viinan kaksihintajärjestelmän. Kehittää kannattaisi myös vanhaa järjestelmää, jonka perusajatus oli, että käykää myymälässä, myykää käymälässä. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Yleistä

Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet

Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet

Loppukentän järjestys

Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti

Lausekkeiden sisäinen järjestys

Hajarakenteet

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot