Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Aspekti > Aspektuaaliset tilannetyypit > Tilat > § 1502 Tilanilmausten tyyppejä

§ 1502 Tilanilmausten tyyppejä

Tila on yhtäjaksoinen tilanne, jolla ei ole luontaista päätepistettä (tällaista ilmaisevista verbeistä » § 1509). Tilaan ei sisälly muutosta eikä liikettä, joten sille on ominaista homogeenisuus. Tilaa kuvaavan lauseen subjektin tarkoite ei yleensä ole kontrolloiva agentti. Tiloja on sangen erityyppisiä.

Tyypillisessä tilassa joku tai jokin on jonkinlainen tai jossakin, kuuluu tai sisältyy johonkin.

 
Oleminen jossakin ~ jonkinlaisena:Hän on aina iloinen. | Olin sairaana kotona. | On aika myöhä. | Asumme leveästi. | Onko sinulla töitä? | Missä koulu sijaitsee?
 
Kuuluminen jollekin ~ johonkin:Omistamme asunnon. | Laatikko sisältää kyniä. | Työ koostuu kahdesta osasta. | Pöydässä vallitsee hiljaisuus. | Minulta puuttuu vielä vähän rahaa.
 
Abstrakti suhde:Lapsi muistuttaa mummiaan. | Kaakku näyttää ja maistuu hyvältä. | Mitä tämä merkitsee? | Se ilmentää iloa.

Olemisverbejä ovat myös asentoverbit kuten istua, seisoa ja maata, joilla kuvataan olion sijaitsemista jossakin paikassa tietyssä asennossa (a). Esimerkiksi seisominen voidaan kuitenkin tulkita elollisen olion tahdosta riippuvaksi, jolloin se ei ole tyypillinen tila (b) (» § 1504, 1519).

(a)
Suomalaisen kommunistijohtajan patsas seisoo vieläkin Petroskoissa. (l) | Tien toisella puolella kultasepänliikkeen edessä seisoi auto – –. (k) | Pristinan sairaalassa makaavat serbit ja albaanit rinnatusten. (E)
(b)
Poliisit siis seisoivat rivissä aitoineen ja mielenosoittajat koittivat päästä siitä läpi. (E)

Johonkin kuulumista ilmaisevat verbit kuten sisältää ja omistaa saavat myönteisessä lauseessa tilaverbeille poikkeuksellisesti totaaliobjektin, kun kyse on tarkoitteeltaan jaottomasta entiteetistä (» § 1512). Silti omistus- ja sisältyvyyssuhdetta ilmaiseva tilanne ei ole luonteeltaan muutosta sisältävä tapahtuma, vaan tila.

(c)
Asunnon omistaa tarkkaan ottaen yhtiö – ei asukas. (E) | Ericssonin väripuhelin sisältää kaiken. (L) | Se [historiikki] käsittää vuodet 1985–1995. (l) | Laajimmillaan jää peitti kolmen kilometrin paksuisena kerroksena suuren osan Pohjois-Eurooppaa. (L)

Sääverbien kuten sataa, tuulla, myrskytä kuvaamat tilanteet ovat ateelisiä. Tästä syystä ne ovat pikemminkin tiloja kuin tapahtumia (tätä kuvastaa myös ilmaus säätila). Mahdollisen liikkeen implikaatio voi tuoda ilmaukseen dynaamisuutta (» § 1506).

(d)
Välillä paistaa ja välillä sataa. | On tuullut hirveästi koko aamun.

Huom. Verbeillä pysyä ja jäädä voi kuvata samaa tilannetta, mutta aspektuaalisesti ne ovat erilaisia. Kummassakin on siinä mielessä statiivisia piirteitä, että niiden ilmaisemaan tilanteeseen ei sisälly liikettä eikä muutosta, ainoastaan sellaisen implikaatio: Pysyn täällä; Jään tänne. Toisaalta näiden verbien yhteydessä elollinen subjekti voi olla tekoa kontrolloiva, mikä ei ole luonteenomaista tiloille. Pysyä on kuitenkin olosijaisine adverbiaaleineen tilaverbi. Jäädä sen sijaan saa suuntasijaisen täydennyksen; myös keston ilmaus on suuntasijainen: Jään pian lomalle kuukaudeksi. Jäädä on siis muutosverbin tyyppinen (» § 481).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot