Tila hahmotetaan muuttumattomaksi, hetkestä toiseen samaksi, joten sen kestoa ilmaistaan yhtäjaksoisuutta kuvaavilla tunnin-tyyppisillä osmilla (» § 1516). Pysyviä tiloja kuvaavat verbit eivät tavallisesti esiinny progressiivisessa olla-verbin ja inessiivisijaisen MA-infinitiivin muodostamassa rakenteessa: *Koulu on sijaitsemassa kirkon vieressä; *Patsas on seisomassa Petroskoissa; *Oletko rakastamassa lähimmäistäsi? Tämä rakenne esittää tilanteen tietyllä hetkellä käynnissä olevana ja implikoi sen olevan väliaikainen, olosuhteista riippuva. Lisäksi subjekti on lauseessa tietoinen toimija (» § 1519). Tietoinen subjekti puuttuu myös sääverbeiltä: *On satamassa ja tuulemassa.
Koska tilaa kuvaavien verbien subjektitarkoitteet eivät ole agentiivisia eivätkä tilannetta kontrolloivia, nämä verbit eivät yleensä esiinny myöskään imperatiivissa: ?Omista Nokian osakkeita; ?Pelkää hämähäkkejä. Monia verbejä voi kuitenkin käyttää myös siten, että tilanne on ainakin jossain määrin subjektin kontrollin alainen, jolloin imperatiivi on mahdollinen: Rakasta lähimmäistäsi; Näyttäkää huomenna edes vähän pirteämmiltä; Seiso suorassa.
Tilaa kuvaavat verbit eivät myöskään ole mahdollisia subjektin ponnistelua edellyttävissä saada tehtyä ~ tehdyksi ‑tyyppisissä ilmauksissa: *Sain tiedettyä asian; *Hän sai pelätyksi hämähäkkiä (» § 453).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Keston ilmaus ja lauseen aspekti
§ 1516 Osma: juoksin tunnin, söin kauan
§ 1517 Keston adverbiaali: Väsyin tunnissa, muutan pois vuodeksi
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä