Tila hahmotetaan muuttumattomaksi, hetkestä toiseen samaksi, joten sen kestoa ilmaistaan yhtäjaksoisuutta kuvaavilla tunnin-tyyppisillä osmilla (» § 1516). Pysyviä tiloja kuvaavat verbit eivät tavallisesti esiinny progressiivisessa olla-verbin ja inessiivisijaisen MA-infinitiivin muodostamassa rakenteessa: *Koulu on sijaitsemassa kirkon vieressä; *Patsas on seisomassa Petroskoissa; *Oletko rakastamassa lähimmäistäsi? Tämä rakenne esittää tilanteen tietyllä hetkellä käynnissä olevana ja implikoi sen olevan väliaikainen, olosuhteista riippuva. Lisäksi subjekti on lauseessa tietoinen toimija (» § 1519). Tietoinen subjekti puuttuu myös sääverbeiltä: *On satamassa ja tuulemassa.
Koska tilaa kuvaavien verbien subjektitarkoitteet eivät ole agentiivisia eivätkä tilannetta kontrolloivia, nämä verbit eivät yleensä esiinny myöskään imperatiivissa: ?Omista Nokian osakkeita; ?Pelkää hämähäkkejä. Monia verbejä voi kuitenkin käyttää myös siten, että tilanne on ainakin jossain määrin subjektin kontrollin alainen, jolloin imperatiivi on mahdollinen: Rakasta lähimmäistäsi; Näyttäkää huomenna edes vähän pirteämmiltä; Seiso suorassa.
Tilaa kuvaavat verbit eivät myöskään ole mahdollisia subjektin ponnistelua edellyttävissä saada tehtyä ~ tehdyksi ‑tyyppisissä ilmauksissa: *Sain tiedettyä asian; *Hän sai pelätyksi hämähäkkiä (» § 453).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Keston ilmaus ja lauseen aspekti
§ 1516 Osma: juoksin tunnin, söin kauan
§ 1517 Keston adverbiaali: Väsyin tunnissa, muutan pois vuodeksi
Kielto ja kielteiset ilmaukset