s-loppuiset adverbit ovat tulosijamerkityksisiä. Niiden kantana on usein nominaalinen tilavartalo, ja osa on vajaan paikallissijaparadigman jäseniä (» § 1265).
s-adverbien alaryhmän muodostavat mmAs-loppuiset komparaatioadverbit, esim. alemmas, alimmas, lähemmäs, tännemmäs, ulommas. On myös joitakin s-loppuisia partikkeleja kuten edes, myös ja taas.
Pronominikantaiset nnex-loppuiset adverbit ovat deiktisiä tai kysymys- tai relatiiviadverbeja ja esiintyvät adverbiparadigman tulosijamerkityksisenä jäsenenä.
Rajageminaatiollisia ja tulosijamerkityksisiä ovat myös adpositiot luox ~ luoksex, taax ~ taaksex, sivu(x). iA(x)-loppuiset adverbit muodostavat oman pienen tyyppinsä: kahtia, kolmia, kotia, takia, toisiapäin. Lisäksi on mmAx-loppuisia suuntaa ilmaisevia komparaatioadverbeja, esim. alemma, edemmä, sinnemmä (vrt. ‑mmAksi ~ ‑mmAs). Muita rajageminaatiollisia adverbityyppejä ovat stix- ja (i)tsex-loppuiset, osin myös lti(x)- ja ti(x)-loppuiset tyypit.
Huom. Puhutussa kielessä, lähinnä kaakkoisissa murteissa, tavataan nt(A)-päätteisiä ns. eksessiivimuotoja. Ne ovat erosijamerkityksisiä ja osa adverbin sijaparadigmaa, esim. kotont(a) ’kotoa’, luont(a) ’luota’, siint(ä) ’siitä’.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
§ 373 sti-adverbien rakenne ja merkitys
§ 374 Substantiivikantaiset sti-sanat: leikisti, rutosti, hitosti
tarke-mmin, tark-immin, pah-iten
§ 379 (i)ttAin-adverbien rakenne
§ 380 (i)ttAin tavan adverbeissa
§ 381 (i)ttAin määrän adverbeissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä