s-loppuiset adverbit ovat tulosijamerkityksisiä. Niiden kantana on usein nominaalinen tilavartalo, ja osa on vajaan paikallissijaparadigman jäseniä (» § 1265).
s-adverbien alaryhmän muodostavat mmAs-loppuiset komparaatioadverbit, esim. alemmas, alimmas, lähemmäs, tännemmäs, ulommas. On myös joitakin s-loppuisia partikkeleja kuten edes, myös ja taas.
Pronominikantaiset nnex-loppuiset adverbit ovat deiktisiä tai kysymys- tai relatiiviadverbeja ja esiintyvät adverbiparadigman tulosijamerkityksisenä jäsenenä.
Rajageminaatiollisia ja tulosijamerkityksisiä ovat myös adpositiot luox ~ luoksex, taax ~ taaksex, sivu(x). iA(x)-loppuiset adverbit muodostavat oman pienen tyyppinsä: kahtia, kolmia, kotia, takia, toisiapäin. Lisäksi on mmAx-loppuisia suuntaa ilmaisevia komparaatioadverbeja, esim. alemma, edemmä, sinnemmä (vrt. ‑mmAksi ~ ‑mmAs). Muita rajageminaatiollisia adverbityyppejä ovat stix- ja (i)tsex-loppuiset, osin myös lti(x)- ja ti(x)-loppuiset tyypit.
Huom. Puhutussa kielessä, lähinnä kaakkoisissa murteissa, tavataan nt(A)-päätteisiä ns. eksessiivimuotoja. Ne ovat erosijamerkityksisiä ja osa adverbin sijaparadigmaa, esim. kotont(a) ’kotoa’, luont(a) ’luota’, siint(ä) ’siitä’.
Edellinen pykälä