Taustoittava pykälä
Perinteisessä kieliopissa substantiivin määritettä eli attribuuttia on pidetty lauseenjäsenenä. Koko lauseen kannalta katsoen substantiivin laajennukset eli täydennykset ja määritteet ovat kuitenkin substantiivilausekkeen eli NP:n jäseniä eivätkä lauseen jäseniä. Nimitystä attribuutti ei tässä kieliopissa käytetä; on siis substantiivin, adjektiivin ja adverbin täydennyksiä ja määritteitä, jotka ovat kyseisen lausekkeen osia.
Perinteisessä kieliopissa on pidetty niin koko lauseen ja verbin määritteitä kuin kaikkia adjektiivinkin määritteitä adverbiaaleina. Tässä kieliopissa käytäntö on hieman toinen: adverbiaaliksi katsotaan sekä lauseen että verbin määritteet ynnä adjektiivin määritteet tyyppiä suosionosoituksista kiitollisena; kateellinen jollekulle. Myös perinteisen kieliopin substantiivin paikallissija-attribuutit tyyppiä pikajuna Kuopioon, kramppi jalassa, konsertto viululle ovat substantiivin adverbiaalimääritteitä. Sen sijaan sellaisia adjektiivin ja adverbin astemääritteitä kuin aika hyvä tai melkein vahingossa ei pidetä adverbiaaleina. (» § 611). Adjektiivin adverbiaali sen sijaan on esim. tyyppiä elämälle kiitollinen (» § 617). Adverbiaali voi siis näillä ehdoin olla joko lauseen tai lausekkeen jäsen.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet