Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Lauseen jäsenet > Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali > § 867 Kielioppiperinne ja tämän kieliopin käytäntö

§ 867 Kielioppiperinne ja tämän kieliopin käytäntö

Taustoittava pykälä

Perinteisessä kieliopissa substantiivin määritettä eli attribuuttia on pidetty lauseenjäsenenä. Koko lauseen kannalta katsoen substantiivin laajennukset eli täydennykset ja määritteet ovat kuitenkin substantiivilausekkeen eli NP:n jäseniä eivätkä lauseen jäseniä. Nimitystä attribuutti ei tässä kieliopissa käytetä; on siis substantiivin, adjektiivin ja adverbin täydennyksiä ja määritteitä, jotka ovat kyseisen lausekkeen osia.

Perinteisessä kieliopissa on pidetty niin koko lauseen ja verbin määritteitä kuin kaikkia adjektiivinkin määritteitä adverbiaaleina. Tässä kieliopissa käytäntö on hieman toinen: adverbiaaliksi katsotaan sekä lauseen että verbin määritteet ynnä adjektiivin määritteet tyyppiä suosionosoituksista kiitollisena; kateellinen jollekulle. Myös perinteisen kieliopin substantiivin paikallissija-attribuutit tyyppiä pikajuna Kuopioon, kramppi jalassa, konsertto viululle ovat substantiivin adverbiaalimääritteitä. Sen sijaan sellaisia adjektiivin ja adverbin astemääritteitä kuin aika hyvä tai melkein vahingossa ei pidetä adverbiaaleina. (» § 611). Adjektiivin adverbiaali sen sijaan on esim. tyyppiä elämälle kiitollinen (» § 617). Adverbiaali voi siis näillä ehdoin olla joko lauseen tai lausekkeen jäsen.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot