Lause voi toimia lauseessa monenlaisissa tehtävissä, jotka korreloivat osittain sen kanssa, millä konjunktiolla lause alkaa tai onko se alisteinen kysymyslause tai relatiivilause (» asetelma 139).
| Lause lauseenjäsenenä | ||
| että-lause | Subjektina | On selvää, että meidän on osallistuttava. |
| Objektina | Ei pidä unohtaa, että kaikella on hintansa. | |
| Adverbiaalina | Pidä huolta (siitä), että pääset mukaan. | |
| Kysymyslause | Subjektina | On epäselvää, toteutuuko suunnitelma. |
| Objektina | En ymmärrä, mistä hän puhuu. | |
| Adverbiaalina | Ei kannata välittää (siitä), suostuuko isä. | |
| Adverbiaali- | Adverbiaalina | En välitä, vaikka sataa. Jos isä suostuu, niin hyvä on. |
| konjunktiolla | Subjektina | Olisi mukavaa jos kävisit. |
| alkava lause | Objektina | Kuulin kun puhelin soi. |
| Lause lausekkeen osana | ||
| Relatiivilause | Substantiivin määrittenä | Tarvitaan sopimus, jossa määritellään palkkioperusteet. |
| että-lause | Substantiivin määritteenä | Olen saanut käsityksen, että hän pärjää hyvin. |
| Kysymyslause | Substantiivin määritteenä | Epävarmuus (siitä), saako töitä, käy hermoille. |
| että-lause | Muussa lausekkeessa tai konstruktiossa | Palkka on niin pieni, ettei sillä tule toimeen. En minä niin sanonut, että sillä toimeen tulisi. |
Lauseen ydinjäsenenä – subjektina tai objektina – voi olla että-lause tai kysymyslause, mutta myös jos-, kun- tai vaikka-lause (» § 1148, 1151). Useimmiten adverbiaalikonjunktiolla jos, ellei, jollei, mikäli, jotta, (että), kun, kunnes, koska, vaikka alkava lause on kuitenkin adverbiaalimäärite (» § 1114). Toisaalta lause voi sisältyä johonkin hallitsevan lauseen lausekkeeseen. Esimerkiksi relatiivilause toimii tyypillisesti substantiivin määritteenä (» § 1164 – 1167). Substantiivia voi määrittää myös että-lause tai alisteinen kysymyslause. Että-lause voi tietyissä konstruktioissa riippua adjektiivista tai adverbista, esim. niin ~ liian x että; sellainen x että.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä