Yksilöivät adjektiivit täsmentävät substantiivin tarkoitetta suhteessa toisiin vastaaviin. Kyse on yhdestä yksilöstä tai rajatusta yksilöjoukosta. Yksilöiviä adjektiiveja ovat ainoa ~ ainut, superlatiivit kuten paras, ihanin ja järjestysluvut kuten ensimmäinen, kolmas. Ne esittävät ominaisuutena sen, että luonnehdittavalla tarkoitteella on kyseisen ominaisuuden suhteen poikkeusasema (ainoa) tai paikka asteikon ääripäässä (superlatiivit) tai tietyssä kohdassa (järjestysluvut). Yksilöivät adjektiivit eivät komparoidu eivätkä saa intensifioivaa astemääritettä: *ainoampi, *hyvin suurin, *erittäin ensimmäinen. Superlatiivisuus siis aiheuttaa sen, ettei ominaisuudessa eroteta asteita, mutta toisaalta esim. suhteellista ominaisuutta ilmaisevan adjektiivin suuri superlatiivikin on periaatteessa suhteellinen: todellinen mitattavissa oleva koko ilmenee suhteessa määritettävän substantiivin tarkoitteeseen: suurin hiiri ~ norsu. Mahdollisia yksilöivien adjektiivien määritteitä ovat kuitenkin tietyt täyteyden astemääritteet, esim. melkein paras, lähes ainoa, ei kuitenkaan: *täysin paras (» § 615).
Huom. Järjestyslukujen erityisominaisuuksiin kuuluu esiintyminen sellaisissa rakenteissa kuin kolmanneksi kaunein, joka kolmas tunti. Lisäksi ne esiintyvät päiväystä ilmaisevissa rakenteissa: viides tammikuuta.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Suhteellista ja absoluuttista ominaisuutta ilmaisevat adjektiivit
Adjektiivin määritteet ja täydennykset
Adjektiivilauseke ja komparaatio
Suhteutusadjektiivien genetiivitäydennys: saman kokoinen
§ 613 Euron arvoinen, kauniin muotoinen, joulun jälkeinen
§ 614 Possessiivisuffiksi adjektiivissa: ikäiseni, pituiseni
§ 615 Erilaisia astemääritteitä: melko, tosi, aivan, lähes, liian
§ 616 Mitattavaa ominaisuutta kuvaavien adjektiivien määritteet
Adjektiivien substantiivikäyttö
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä