Possessiivinen adjektiivinjohdin ‑vA liittyy yleensä substantiivikantaan (a) tai muuhun nominaaliseen vartaloon (b). Kantasubstantiivi on kaksitavuinen A- tai e(e)-vartalo, jonka (vahvaan) vokaalivartaloon johdin liittyy. vA-johdostyyppiin kuuluu n. 70–80 sanakirjalekseemiä. Tyyppi ei ole produktiivinen.
Morfologisena kantana on (i)nen-adjektiivi johdoksissa luise-va ja puise-va. Leksikaalistumia ovat ryhmän (b) adjektiivien lisäksi mm. seuraavat:
Kantasanattomia kolmitavuisia vA-loppuisia adjektiiveja ovat esim. koppava, lipevä, mehevä, mojova, naseva, pyylevä, rehevä ja roteva. Muutamalla on synonyyminen eA-loppuinen vastine, esim. juoheva ~ juohea, muheva ~ muhea.
Huom. vA-possessiivijohtimen kanssa asultaan identtinen on verbikantaan liittyvä VA-partisiipin johdin (» § 297). Leksikaalistunutta adjektiivikäyttöä on esim. VA-partisiipeilla hemaiseva, jäätävä, loistava, mahtava, pätevä, sopiva, sulava, suotava (partisiippien adjektiivistumisesta » § 630 – 632; passiivin VA-partisiippileksikaalistumien modaalisuudesta » § 524 huom.). Sama pääteaines esiintyy myös AhtAvA-loppuisissa moderatiiviadjektiiveissa, esim. harmahtava, jatsahtava (» § 295). Lisäksi on vA-loppuisia kolmitavuisia substantiiveja, jotka eivät hahmotu johdoksiksi, esim. jalava, pellava, tenava.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä