Kolmitavuiset (i)kkA- tai UkkA-loppuiset yksilöä tarkoittavat substantiivit ovat usein sävyltään affektisia ja voivat sisältää deskriptiivisen kantavartalon, esim. jörrikkä, nulikka, pullukka, ressukka (» § 210). Lisäksi on muita kkA-loppuisia yksilönnimityksiä:
Jotkin näistä ovat läpinäkyviä johdoksia, mutta suurin osa kantasanattomia tai lainasanoja kuten kasakka, marsalkka, torakka. Pääteaines ‑(i)kkA esiintyy myös monissa kasvinnimissä: herukka, kirsikka, kämmekkä, lillukka, mustikka, puolukka, rentukka. Lisäksi (i)kkA-loppuisiin sanoihin kuuluu muita kuin yksilönnimiä: slangin (k)kA-substantiiveja (» § 218) sekä AkkA-loppuisia adjektiiveja (» § 288).
Johtimen ‑(i)kki sisältäviä substantiiveja on nomini- ja verbikantaisia (» § 247). Johdin liittyy kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon. (i)kki-muottiin kuuluu runsaasti yksilönnimityksiä, suurimpana ryhmänä kasvinnimet:
Lisäksi on joitakin ihmistarkoitteisia (i)kki-johdoksia: nominikantaisia kuten punikki, isukki ja verbivartaloisia kuten asukki, hoidokki, holhokki, lellikki, suosikki. Tyyppiin kuuluu myös erisnimiä: naisennimiä ovat esim. Annikki, Kyllikki ja Tuulikki, lehmännimiä Mansikki, Mustikki, Muurikki.
Huom. On myös muunlaisia kolmitavuisia kkA-loppuisia substantiiveja: tappelua tai konflikti- tai sekaannustilaa kuvaavia usein verbikorrelaatillisia deskriptiivisiä muodosteita kuten hässäkkä, kahakka, mellakka, myräkkä, nujakka sekä kantasanattomia, osin lainasanoja, esim. etikka, klinikka, piirakka, pontikka, tupakka, urakka (» § 152). Monitavuisia kki-loppuisia substantiiveja, jotka eivät ole johdoksia vaan lainasanoja, ovat esim. antiikki, kajakki, mosaiikki, västäräkki (» § 151).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä