Affektinen substantiivinjohdin ‑O liittyy substantiivin (vahvaan) vokaalivartaloon – joskus sanavartaloa lyhyempäänkin vartaloainekseen: jän-ö, morsi-o – tai eA-adjektiiviin, joiden loppuvokaali(sto) katoaa ‑O:n edellä (käk-ö, pehm-o).
Johdin ‑O on mukana myös affektisissa johdinyhtymissä: paitsi O(i)nen-johtimessa (tähtönen, lämpöinen » § 207 – 208) myös yhtymissä ‑O + ‑isA (leppoisa, makoisa » § 285) ja ‑O + ‑kAinen (pienokainen » § 210). Onen-loppuisista substantiiveista osa esiintyy myös pelkän O-johtimen sisältävinä, esim. jänö(nen), neito(nen), osa ei (*kuppo, *kätö, *tähtö). (Vrt. verbikantaiset O-substantiivijohdokset » § 230.)
Foneemi ‑U esiintyy affektisena johdinaineksena sellaisenaan (b), jolloin se muodostaa substantiiveja, tai toisen affektisen johtimen edellä (c).
(Vrt. ‑U slangisanojen muodostimena » § 219.)
Huom. Deminutiivis-affektinen johdin ‑Ut (: -Ue-) – yksitavuisen kannan yhteydessä ‑hUt – esiintyy lähinnä vanhassa runokielessä, esim. päivyen auer ja yöhyen usma; vuottavi poiuttaan (Eino Leino). Nykykielessä (h)Ut-tyypin neutraalikäyttöisiä sanoja (osa kantasanattomia) ovat substantiivit tiehyt ja neitsyt, adjektiivit ainut, ehyt, kevyt, lyhyt ja ohut sekä etunimet Marjut ja Päivyt (: gen. Marjutin, Päivytin; » § 98 ryhmä d).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä